Kiitos paljon onnitteluista <3 Tyttö on tosiaan hyvin paljon isoveljensä näköinen ja oloinen. Onneksi on omaakin näköä.

Kahvit keitän kyllä, jos vauvaa haluaa joku tulla katsomaan. Tarjoilun kanssa voi muuten olla vähän niin ja näin, mutta yritetään jotain kehittää :)

Tänään saumasin muutaman imun kestovaippohin. Vaikkei näitä nyt voi varsinaisesti käsityöksi sanoa, niin onhan ne sentään ensin leikattu ja sitten saumattu, joten jotain olen joutunut tekemäänkin. Materiaalina perintöpyyhkeitä ja vanha flanellipyjama.

Ei näille imuille nyt mikään erityinen tarve ole, mutta koska materiaalia oli ja halusin jotain tehdä, niin näiden kanssa pääsi ainakin helpolla.

Ulkona on nyt hienon näköistä, mutta minä olen oleskellut vain sisällä. Vaikka sairaalaan jäi 10 kiloa, niin silti painoa on vielä reilusti liikaa ja takkien mahtumisen kanssa on lieviä ongelmia. Jos ne nyt vatsan kohdalta ehkä saattavatkin mennä kiinni, niin rintojen ja takamuksen kohdalla napit pullottavat. Mutta viikon päästä, kun vauvaa saa viedä ulos, lähden vaikka minkälaisessa reuhkassa pienelle kävelylle. Jospa vielä silloin olisi yhtä hienon näköistä kuin nyt.

Parina sadepäivänä olen vähän ommellut. Huomaa hyvin, että on ollut vähäsateinen kesä, sillä viimeksi olen ompelukoneen ääressä istunut toukokuussa. Jäi sitten kesämekot tekemättä. Sitten ensi kesänä.

Vaippoja ompelin kuusi kappaletta lisää. Kaikki ovat taskuvaippoja - ulkopuoli PUL ja sisäpuoli kuivaliinaneulosta. Muut kankaat Myllymuksuilta, yksiväriset keltainen ja vihreä Lahden Eurokankaasta. Eurokankaan PULit on ostettu pari vuotta sitten, sen koommin siellä ei ole PUL-kangasta ollut. Kysellyt olen muutaman kerran, mutta vastaus oli, että ei ole menekkiä. Aika vaikealta tuntuu tuota vastausta uskoa. Silloinkin ne kolme rumaa PULkangaspakkaa loppuivat alta aikayksikön. Tämän vuoden puolella en ole kangasta enää kysellyt, sillä saahan sitä muualtakin.

Vaippojen kaavan olen saanut Liljankukalta. Kaikissa tarrakiinnitys.

Toivolla kuluu nykyään huomattavasti vähemmän vaippoja päivässä kuin aikaisemmin. Joskus on ihan tuskaa saada pesukone täyteen, varsinkin kun meillä on 7 kg kone. Vaipat ovat usein pesemättä pidempään kuin se kolmen päivän suositus. Mutta hyvähän se on, että kuivaksi opettelu on alkanut mukavasti. Vaippoja tein silti lisää, sillä juuri noita taskuvaippoja ollaan eniten käytetty ja ne loppuvat kyllä aina kesken. Nyt luulisi riittävän.

Vaippojen perään valmistui vihdoinkin kässäkassi. Eihän tämä ole ollut suunnitteilla kuin useita vuosia. Oikeastaan olin tämän tehnyt melkein valmiiksi jo toukokuussa. Ainoastaan hihnojen ja nappien kiinnitys oli jäänyt. Koska minulla on oma ompeluhuone talon alakerrassa, oli kassi jäänyt sinne pöydälle lojumaan unohduksiin koko kesäksi. Ihan yllätyin kun menin noita vaippoja tekemään ja huomasin kuinka vähän sitä oli kesken. Mutta nyt se on valmis ja olen siitä iloinen. Enää ei tarvitse lainata Toivon kerhokassia neuletapaamisiin.

Kassin kaava on Suuri Käsityö lehdestä 4/2007. Se on ommeltu eri kankaiden jämistä. Tykkään kovasti tuosta mallista ja melkein tekisi mieli ommella toinen sametista ihan käsilaukuksi.

Korsiteeksi kassiin laitoin käsityömessuilta ostetun keraamisen kissanapin, pienen avaimen ja Punaselta arpajaisvoittona saadun pienen neulotun sukan. Vaikken varsinaisesti ole mikään sukankutoja niin kyllä keskeneräisiä sukkiakin joskus tässä kassissa kulkee. Tosin tänä vuonna on ollut sellainen tunne, että en ole enää mikään neuloja kun niin vähän on mitään valmistunut. Jospa se nyt syksyä kohden alkaisi kohentua tuo valmistuneiden neuleiden tilanne.

Meillä oli viime viikon loppupuolella kotona väsynyt ja huonosti nukahtava puolitoistavuotias. Normaalisti Toivo nukahtaa muutamassa minuutissa, mutta nyt meni neljä päivää käytännössä ilman päiväunia tai tosi lyhyillä unilla ja sitten illalla ei se uni meinannut tulla. Huippuna oli sunnuntai-illan viiden tunnin nukuttaminen. Eilen saatiin onneksi kiinni normaalista minuutin ajasta ja toivottavasti tänään tulee jatkoa. Perjantaina olitiin kaupungilla ystävän kanssa, lauantaina Toivo oli hoidossa ja sunnuntaina kävästiin mökillä miehen veljen perheen kutsumana. Kaikki tämä tapahtui huonoon aikaan päiväunien kannalta ja siinä se syy. Tämän viikon päätin viettää kotona ja huolehtia kunnollisista päiväunista. Tai mitään menoja ei ainakaa siihen aikaan. Tuntui kovin pahalta kun pikkuinen oli aivan väsynyt, mutta uni ei vaan tullut.

Lupasin heinäkuussa esitellä valmistuneita käsitöitä ja tässä niitä nyt on pari. Muitakin on, mutta aloitetaan näistä vanhimmista.

Tähtivillahousut

Lanka: Novita Fauna. Kirjailuun Novita Saana. 100 % villa. Kulutus 100 g.

Puikot no 5.

Ohje: Ullaneule Villapöpät ulkomuistista eli ainakin suunnilleen ne.

Valmistuivat jo toukokuussa. Odotin noita seuraavia valmiiksi samaan bloggaukseen, mutta enpä tiennyt, että niiden valmistuminen kesti odotettua kauemmin.

Villahousut

Lanka: Novita Huopanen, Novita Stone, Lima, Patons Classic, Pirtin kehräämön hahtuva. 100 % villa. Kulutus 120 g.

Puikot no 5 ja lahkeissa 4½.

Ohje: Ullaneule Villapöpät ulkomuistista eli ainakin suunnilleen ne.

Näihin käytin jämäkeriä ja ainakin ruskea Huopanen, Patons ja hahtuva kuluivat kokonaan. Mutta kyllä oli vaikeaa näiden valmistuminen. Alku meni hyvin. Samoin ensimmäinen lahje meni melkein hyvin. Mutta se toinen lahje. Neuloin näitä kotona telkkaneuleena toukokuussa, sitten tökkäsi. Kesäkuun KIP-päivänä jatkoin. Seuraavan kerran tartuin näihin heinäkuussa Korian neuletapaamisessa ja siellä sitten sainkin valmiiksi. Monien lankojen päättely ei ollut enää ongelma kun vihdoinkin valmistuivat. Näistä pidän kyllä ehkä kaikkein eniten Toivon villahousuista. Voi olla, että nämä jäivät viimeisiksi villahousuiksi, mitkä Toivolle teen. Lankoja ja hahtuvia kyllä olisi, mutta tarvetta ehkä ei. Eikä tällä hetkellä edes kiinnostusta.

Eilen käydessäni läpi blogeja, huomasin, että monet olivat jo ostaneet Novitan uusia lankoja. Niin monet, että minulle tuli pakonomainen tarve päästä edes katsomaan millaisia ne kehutut uutuudet on. Siispä eilen illalla lähdin ajelemaan Lahteen tekemään löytöjä. Tämä on siitä harvinaista, että minä käyn hyvin harvoin itsekseni autolla ostoksilla. Yleensä käytän bussia tai ajoitan reissut niin, että pääsen miehen kyydissä. Mutta nyt oli lankojen näkemisen ja hiplaamisen himo niin suuri, että oli pakko lähteä. Näkeminen ja hiplaaminen ei kuitenkaan riittänyt tällä kertaa. Ostin myös.

Uutuuksia kaikki. Nalle Aloeveraa, Nalle Marjaretkeä, Tempoa ja Puroa. Marjaretkestä oli vaikea valita mitä väriä ottaisin. Samoin Purosta. Näyttäisi olevan noissa Puroissa sama juttu kuin Norossa, että sieltä seasta löytyy joku sellainen väri mikä ei oikein nappaa. Ostinkin reilusti sitä, että voin sitten poistaa sen värin mistä en pidä. Lehdessä oli muutama kiva pikkuohje näille uutuuslangoille, jota on varmasti heti tänään jo kokeiltava. Jos vain löytyy sopivat puikot. Jos ei niin puikko-ostoksille taidan ihan vain kävellä tuohon lähimarkettiin.

Tästä piti tulla ensin puvusto vapuksi. Siihen mennessä oli valmiina vasta yksi osa kuudesta. Sitten luulin ehtiväni äitienpäiväksi, mutta ei. Vasta kaksi valmista. Helatorstai oli seuraava tavoite. Silloin puuttui vielä yksi osa. Helluntaiksi sitten valmistui. Ehdin kuin ehdinkin saada äidin ja pojan kevään juhlatamineet valmiiksi toukokuun aikana.

Taitaa kuitenkin olla niin, että nuo tulevat ihan arkikäyttöön. Hattu ja sukat ovat jo kovassa kotikäytössä testattuja.

Kesähattu

Kangas: Eurokankaan verhopuuvillaa.

Kaava: Suuri Käsityölehti 7/2000.

Kuminauhan lisäsin hatun niskapuolelle. Hattu olisi saanut olla hiukan syvempi, mutta pysyy hyvin päässä näinkin. Ollut jokapäiväisessä käytössä. Huovutetun kissakoristeen olen saanut ystävältä lahjaksi ja se on tuossa vain väliaikaisesti. Tai sitten koko kesän. Hatun koko on 1 - 3 -vuotiaille.

Pusero

Kangas: Vanha t-paita ja pala resoria. Puuvillaa lycralla.

Kaava: Leikattu ostopuseron mukaan.

Tuo t-paita oli käytössä minulla vain kerran. Toivottavasti kangas pysyy kuosissaan pesujen jälkeen. Ihan peruskamaa.

Pitkät raitavillahousut : Patons Classic Wool ja Lima. Pätkä Gjestal Baby Ullia kirjontaan. 100 % villa. Kulutus 110 g.

Lanka

Puikot no 5 ja lahkeissa 4½.

Ohje: Suunniteltu neuloessa. Haarakiila Ullaneuleen Villapöpät.

Pitkien villahousujen tarve oli suuri. Yhdet ovat jääneet lyhyiksi ja yhdet vironvillasta neulotut kuluivat puhki polvista, pyllystä, vyötäröstä ja kaikista mahdollisista kohdista ja joutuivat poistoon. Yksissä on vasta ammottavat aukot polvien kohdalla. Kovasti nämä uudet ovat nyppyyntyneet vaikka vasta vähän käytössä. Patons Classic Wool oli niin pehmeää neulottavaa, samoin Lima. 

Bolero

Lanka: Drops Silke Tweed. 52 % silkki, 48 % villa. Kulutus 130 g.

Puikot no 2½.

Ohje: Suuri Käsityölehti 3/2007, no 15.

Tämä bolero on aloitettu joskus vuosi sitten. Tai ylikin. Olin jo yhdistänyt kappaleet ja siitä puuttui enää kaulus ja nauhat, mutta kun ei kiinnostanut neuloa niin ei. Puuttuvat osat valmistuivat kuitenkin nopeasti. Harmitti, että tekeminen venyi. Silke Tweed oli minun mielestäni kamalaa neulottavaa. Venymätöntä. Ja pahan hajuista. Silti tykkään tästä bolerosta ja luulen, että aion jopa käyttää sitä.

Mekko

Kangas: Kirpputorilta ostettu pöytäliina. Puuvillaa.

Kaava: Suuri Käsityölehti 4/1997, suurin muutoksin.

Kaavaa muutin niin paljon, ettei tuossa juuri paljoa ole alkuperäistä. Ainoastaan kaula-aukon muoto ja etupuolen leikkaus. Kangas kului tähän niin tarkkaan, ettei kädenteille riittänyt sisävarapaloja. Ihan hyvä siitä tuli kuitenkin. Hiukan rintojen kohdalta jäi napakaksi, mutta kai se imettämisen lopettaminen joskus palauttaa pienemmän kuppikoon. Vähän sellainen karjakkomainen olo on tuo päällä, mutta tykkään siitä kuitenkin paljon.

Polvisukat

Lanka: Katia Olé Socks Tribu. 75 %  villa, 25 % polyamidi. Kulutus 130 g.

Puikot no 2½.

Ohje: Suuri Käsityölehti 3/2009.

Raidoitus ei osunut ihan kohdilleen. Aluksi kyllä, mutta ensimmäisen sukan neulos on tiukempaa, joten siinä raitojen osumattomuuden syy. Se ei haittaa, sukat on kivat. Ohuen kuminauhan aion pujotella tuonne varren päähän. Pysyy varmemmin ylhäällä. Sukkahousujen päällä nämä pysyy kyllä, mutta ilman meinaa kävellessä valua. Olen joskus hätäratkaisuna sitonut jotkut narut tai nyörit tuonne ylös, että pysyvät. Kerran jopa lahjanarua kun muuta ei ollut saatavilla ja hermostutti nykiä sukkia ylös joka viidennen askeleen jälkeen.

Tuli kivat vaatteet. Kuvaamisen jälkeen lähti kyllä suuri osa noista pois. 29 asteen lämmössä villaiset polvisukat ei ole parhaat. Eikä edes bolero. Tai musta pitkähihainen pusero.

Viikonloppu takana ja aurinkoinen vapunodotusviikko edessä. Lauantaina saatiin kyyti Tampereelle ja käytiin ystäväni Ninan kotona kylässä. Olipa mukava nähdä pitkästä aikaa. Ja olipa mukavaa kun Ninan nuorin tyttö oli niin innoissaan Toivon kanssa leikkimisestä. Poika olikin aivan poikki päivän jälkeen. 

Toivo pääsi elämänsä ensimmäisen kerran tutustumaan leikkipuistoon. Lähinnä hiekkalaatikkoon ja liukumäkeen. Omallekin pihalle pitäisi hiekkalaatikko rakentaa. Hiekka on jo. Mulla olisi hyvä suunitelmakin ei-ihan-niin-tavalliselle hiekkalaatikolle, mutta siinä on vielä mietittävä, miten suojaa sen leikkien välissä, ettei kissat mene sinne pissalle.

Puutarhan kevättöitä en ole vielä aloittanut hyvistä ilmoista huolimatta. Pihalla oleminen on vielä lähinnä ollut tutustumista kiviin, käpyihin, perhosiin, kimalaisiin ja risuihin. Myös naapurin traktorin ihailu on olennainen osa ulkoilua.

Olin myös päättänyt, että haravointihommia en aloita ennen kuin olen saanut makuuhuoneen ja etenkin vaatekomeron ja -kaapin siivottua. Parin kuukauden suunnittelun jälkeen eilen oli se päivä kun siivosin. Vaatteiden suurta karsintaa en aikomuksistani huolimatta tehnyt. Siihen ei olisi aika riittänyt. Sitten syksyllä.

Muuten tylsää pölyistä pimeässä vaatehuoneessa ja aivan liian kuumassa makuuhuoneessa vietettyä päivää piristi alkuillasta Majn luona olleet lastenvaatekutsut. Oli kiva vierailla Majn kodikkaassa kodissa ja mitä herkkuja siellä olikaan tarjolla. Ja joo. Tilasin myös kaksi t-paitaa Toivolle ja yhden mekon itselle. Huoh. Voi kun ne jo pian tulisivat.

Viikonlopun harmina oli Toivolla alkanut flunssa. Nuhaa ja pientä lämpöä mitattiin eilen illalla. Tänään taitaa ollakin tuon nuhan kanssa tylsin päivä - nenä vuotaa kuin vesihana ja räkäisiä aivastuksia tulee vähän väliä. Ja kun se nenän alusen pyyhkiminen ja NenäFriidalla niistäminen ei ole sitä kaikkein parasta.

Sitten vastauksia muutamaan vaippa-kysymykseen:

Toivolla on kestovaippa myös yöllä. Ja koko yö samalla vaipalla. Meillä on yövaippakäytössä itse tehtyjä sisätäyttövaippoja, joiden ulkopuoli on froteeta ja sisäpuoli hamppuneulosta. Ja imuja reilummin kuin päivällä. Yleensä kolme kaksinkertaisesta froteesta saumattuja. Ja päällä villahousut. Tällä hetkellä ainoat yövillahousut on Ruskovillan liikkeestä ostetusta luonnonvalkoisesta hahtuvasta neulotut. Pitäisi tehdä toiset yövillahousut, koska viime vuoden lopussa siihen käyttöön neulotut olivat jo melkein heti alkuunsa liian pienet paksun yöpaketin päälle. Ja seuraaviin teen myös kuminauhavyötärön. Ei meinaa aina nuo villahousut pysyä paikoillaan kun joinain öinä se uni on melkoista piehtarointia.

Suurin osa noista vaipoista on kestovaippayhdistyksen kurssilta saadun kaavan tai Liljankukalta saadun kaavan mukaan tehtyjä. Loput omia muunnelmia noista kaavoista. Toivo painaa nyt vähän vajaa 11 kiloa ja M-kokoiset vaipat, jotka vielä sopivat, ovat Liljankukan kaavalla tehty.

Ompelutöitä on neuleiden lisäksi paljon kesken. Tuvan pöytä on ollut jo pitkään kankaiden varastona. Vappuvaatteita olen yrittänyt tehdä. Aika moni niistä on vielä leikkaamattomana kankaana. Myös käsityökassin tekemisen aloitin vihdoinkin.

Neulepuolella olen yrittänyt kovasti saada polvisukkia tehtyä. Ne kun oli myös tarkoitus saada vapuksi jalkaan. Kummastakin puuttuu vielä jalkaterät. Tuskin on vapuksi valmiit. Nyt minäkin olen alkanut toivomaan lämmintä vappua.

Meinaan unohtaa päivittää tänne noita valmistuneita. Täytyy nyt laittaa nuo, mitä on kuvattu. Muutakin on, mutta kuka ottaisi niistä kuvat. Jos vielä muistan, menen ottamaan kuvat heti kun olen saanut kirjoitettua tämän.

Ensin pari vaippaa. Nämä ovat olleet pitkään valmiina ja käytössä ja pestykin useita kertoja jo.

Autokangas Myllymuksujen PUL, sisäpuoli kuivaliinaneulos. Kukkakangas Eurokankaan flanelli, sisäpuoli vanha pyyhe. Tarrakiinnityksellä ja taskuilla.

Taskuvaippa Myllymuksujen PUL ja kuivaliinaneulos.

Vaippailussa on nyt sellainen tilanne, että olen joutunut laittamaan muistojen laatikkoon muutaman M-kokoisen vaipan, joten lisää näitä L-kokoja pitäisi ommella. Tosin pottailu sujuu sen verran kivasti, että ihan hurjaa tarvetta ei ole. Pitäisi seuraavaksi yrittää tehdä jonkinlaisia housuvaippoja ja niitä kai täytyy ensin vähän suunnitella ja kokeilla ennen sarjatuotantoa.

Vähintäänkin yhtä kauan aikaa sitten valmistui muutama pieni huovutus. Osallistuin haasteeseen, jossa viidelle ensimmäisenä kommentoineelle oli tarkoitus lähettää jotain itse tehtyä. Aikaa oli koko vuosi, joten kerrankuin olin ajoissa.

Huovutin rautalangan ympärille veden ja mäntysuovan avustuksella suomenlampaan villaa. Rautalangat taivutin sydämen muotoon ja kiinnitin muutamalla pistolla keskeltä kiinni. Yritin kiinnittää noihin hakaneuloja, mutta en saanut siististi: aina se hakaneula näkyi jostain raosta. Kiinnitys siis tapahtuu kankaan nurjalta puolelta hakaneulalla. Tai voihan tuon kiinnittää ommellen suoraan siihen missä sitä aikoo pitää.

Nuo ei nyt ole ihan parasta huovutusjälkeä, mutta ei ihan huonointakaan. Ja sen huomasin, että tuota ei kannata kiinnittää rintaan silloin kun Toivo on mukana. Oma meni ihan mutkalle kun nostelin poikaa syliin. Onneksi tuo rautalanka taipuu myös takaisin.

Kortteina pistin taas kerran tuon Lahden MM-kisakortin vuodelta 1978. Niitä on meillä vielä vino pino. Myös kyseisten kisojen hattu löytyy. Pistän siitä kuvan toiste.

***

Käyn joka päivä äitiä katsomassa terveyskeskuksessa. Äiti on kovin huonona ja se vaikuttaa omaan mielialaan. Mukavaakin on sentään tapahtunut. Käytiin eilen Ilmaria tapaamassa ja se olikin viikon kohokohta. Tänään oli Toivon 1½-vuotisneuvola ja viikonloppuna kenties mennään jälleen Tampereelle. Kovasti odottelen, että loputkin lumet sulaa pihalta ja päästään haravoimaan. Vaikka viimeisten ostosten takia minun pitäisi kyllä käyttää kaikki mahdollinen aika neulomiseen.

Mitään en ole tehnyt. Paitsi järjestänyt omien tiedostojen kuvat ojennukseen joulukuun osalta. Sieltä löytyi yksi bloggaamaton ruokalappu. Laitan samalla tähän ne pari vaippaa, mitkä ompelin alkukuusta. Saan edes pienen alun tuonne käsityöt 2009 sivulle.

Vaippojen lisämuja saumasin perintöpyyhkeistä sekä flanellin ja vohvelikankaan jämistä. Imut kaksin- tai kolminkertaisesta kankaasta.

Sisätäyttövaipat Eurokankaan flanellista. Ruudullista Toivo ei kommentoinut, mutta punaisen nähdessään sanoi hurrr. Poikageenistäkö se johtuu tuo huristelu ja autojen ynnä muiden pyörällisten osoittelu?

Ruokalappu Finlaysonin vahakankaasta. Kaavana äitiyspakkauksen lappu. Tällainen kunnon oikeasta vahakankaasta tehty ruokalappu on ihan paras. Rajuimmatkin sotkut lähtevät helposti pois eikä näytä tahraiselta. Ja kun on vielä niin hienosti samaa kuosia kun keittiön pöytäliina. 

Kiitos jälleen ihanista kannustavista kommenteista. Ja kyllä, kirjoitan yhdellä kädellä ja olen kärsivällinen, vaikka ärsyttävän hidasta tämä on.

Luulen, että nyt menee suuri osa ajastani Toivon leikkejä katsellen, lukemiseen ja etenkin tähän www:n ihmeelliseen maailmaan. Nyt kuitenkin esittelen pari joulua ennen ja vähän jälkeen valmistunutta. Käsityöt 2008 –sivun päivitin myös, nämä ovat viimeiset vuoden 2008 valmistuneet.

Kysyin kestovaippayhdistyksen tytöltä kerran, että monetko vaippahousut tai kuoret vauva tarvitsee. Vastaus oli kolmet kutakin kokoa. Toivolla oli neljät S-kokoiset, neljät M-kokoiset ja nyt on käytössä kahdeksat L-kokoiset. Paitsi että tein neljät ällät lisää. Ohjeen viimeinen lause vaihda vaippa ja neulo uudet pöpät on ainakin toteutettu hyvin.



Pitkät ruskeat villahousut
 

Lanka: Virolainen hahtuva kaksinkertaisena. 100 % villa. Kulutus 70 g.

Puikot no 5.

Ohje: Ullaneule / Villapöpät monin muutoksin.

Pitkät housut on erityisen kätevät nyt kun potalla käydään useita kertoja päivässä. Näistä on takapuolen t jo käytössä kulunut. Uusi kuvio tehdään kun pystytään.

Rumat yöhousut 

Lanka: Pirtin kehräämön hahtuva kaksinkertaisena + virolainen hahtuva yksinkertaisena. 100 % villa. Kulutus 100 g.

Puikot no 5.

Ohje: Ullaneule / Villapöpät monin muutoksin.

Nämä rumilukset on tehty hahtuvajämistä yökäyttöön. Aluksi kuitenkin päiväkäytössä ja kun ovat vanuneet riittävästi siirtyvät vain yöhousuiksi.

Raitaötökkähousut 

Lanka: Virolainen hahtuva kaksinkertaisena. 100 % villa. Kulutus 45 g.

Puikot no 5, lahkeissa 4½.

Ohje: Ullaneule / Villapöpät monin muutoksin.

Nämä tehty myös jämähahtuvista. Ohuet vironvillahousut ovat parhaat sukkahousujen alle. 



Raitaötökkähousutohuemmillaraidoilla 

Lanka: Virolainen hahtuva kaksinkertaisena. 100 % villa. Kulutus 45 g.

Puikot no 5, lahkeissa 4½.

Ohje: Ullaneule / Villapöpät monin muutoksin.

Kuten edelliset: jämistä tehty sukkahousujen alle.

Eli vauva tarvitsee tosi monet villahousut. Etenkin tällainen isompi vauva. Toivolla on nyt kolmet pitkät, yhdet melkein pitkät, kolmet yökäyttöön ja viidet ohuet lyhyet villahousut. Hahtuvanjämät on melkein kaikki käytetty. Mutta pari täyttä kiekkoa on vielä. Ja muutakin sopivaa villahousulankaa löytyy varastosta. Joten eiköhän näitä myös tänä vuonna valmistu :)

Ompelupäivitystä tänään luvassa. Käsitöiden (ja kaiken muunkin) kuvaaminen on jotenkin ollut tässä parin viime kuukauden aikana kovin vaikeaa. Sisällä kun ei saa nyt hämärässä hyviä kuvia ja ulos mennessä ei meinaa muistaa ottaa mukaan noita valmistuneita.

Muutamia ostoskasseja olen ommellut. Nämä on helppoja tehdä ja aina löytyy kangasvarastosta sopivia kangaspaloja. Osa näistä on jo mennyt aikoja sitten eteenpäin, osa jäi itselle.

Valkoinen kassi sydämillä on tehty vanhasta Finlaysonin lakanasta. Ruskeakukalliset ovat kirpputorilta ostetusta kankaasta, joka on myös todennäköisesti vanha lakana. Punainen on omasta vanhasta pöytäliinasta, jonka olen itse värjännyt ja piirtänyt kuvat. Harmaa-mustakuvioinen kangas on Marimekon, mutta en millään muista minkä niminen.

Sydän tilkkupalasesta. Tein vain yhden. Yleensä näitä tulee jonkinlaisena sarjatuotantona, mutta tällä kertaa vain yksi. Senkin olen jo antanut eteenpäin.

Muutaman vaipan tein alkukuusta pitkästä aikaa. Osa M-kokoisista vaipoista on käynyt pieniksi ja joutuivat varastoon, joten uusia pitää pikku hiljaa valmistaa. Motivaatio vaippaompeluun on kuitenkin nolla. Ehkä siksikin kun noita on kohta vuosi tehty ja välillä tuntui siltä, että ainoa mitä ompelukoneella tein oli vaippoja. Vaan eipä noita montaa tarvitse enää ja jos aina muutaman silloin tällöin valmistan niin ehkä sitä motivaatiotakin löytyy.

Vihreä taskuvaippa on ulkopuolelta PUL ja sisäpuolelta kuivaliinaneulosta. Kuviollinen sisätaskuvaippa on kummaltakin puolelta flanellia. Molemmissa tarrakiinnitys.

Joskus vuosia sitten ostin itselleni ruskean samettihousuhameen. Se oli se vaate, mikä oli ihan pakko saada, vaikka melkein tiesin jo ostaessa, että en käytä sitä kuitenkaan. Siksi kun se oli housuhame. Olen taitanut käyttää sitä noin kerran. Mutta se oli pakko saada siksi kun se oli ihanaa ruskeaa vakosamettia. Ja oli siinä nätti vyötärökin. Vaikka käyn vaatekomeron sisällön läpi suunnilleen kaksi kertaa vuodessa, en tätä vaatetta heittänyt minkään siivouskerran jälkeen kirpputorikassiin, koska sitähän ei voinut ikinä tietää koska aikoisin käyttää tuollaista ihanuutta. Kunnes tänä syksynä luovuin siitä sen verran, että siirsin sen vaatekomerosta ompeluhuoneen kangasvarastoon. Ja siitä varastosta se päätyikin aika pikaisesti Toivon takiksi.

Koska kangasta oli housuhameellinen, se rajoitti takin tekemistä jonkin verran. Mutta myös helpotti, kun lahkeensuut ja vyötärön sai hyödynnettyä takin helmassa, hihansuissa ja kauluksessa. Pienen pojan takin kaavaa ei minulla ollut. Tämä kaava on muuteltu jonkun hupparin kaavasta. Ihan perustakki ilman mitään ihmeellisyyksiä. Hupparin olisin tehnyt jos kangasta olisi ollut enemmän. Mutta kun ei ollut niin tuli tällainen. Niin ja koko on noin 2-vuotiaan, joten kovin iso tämä vielä on Toivolle. Mutta silti käyössä.

Applikoin takkiin eteen ja taakse hämähäkit, jotka on leikattu Toivon huoneeseen tulleesta päiväpeiton jämäpaloista. Näistä tuli minusta aika hauskat.

Takin vuorin kangaspalan sain naapurilta kesällä. Se on heidän poikansa vanhasta päiväpeitosta palanen. Siitä piti ensin tulla makuupussi. Mutta tähän käyttöön vanutikattu kangas oli oikein hyvä.

Koska langat ja takin napitkin ovat omasta varastosta, ei tätä takkia varten tarvinnut ostaa mitään uutta. Kunhan vain Toivo kasvaa sopivan kokoiseksi takkiin niin olen oikein tyytyväinen.

Ihan ensin kiitos paljon kaikille ihanille kommenteille, joita lokakuun kukot ovat saaneet: sekä huovutettu kukko että tuo aito ja alkuperäinen :D

Alkuperäinen lokakuun kukko kävi eilen lääkärillä ja lääkäri lupasi laittaa meille lähetteen kielijänteen katkaisuun. Vaikka se lääkärikäynti oli juurikin sellainen kuin etukäteen kuvittelin: Toivo ei millään halunnut avata suutaan saatikka sitten näyttää kieltään. Ja lääkäri oli tietysti epäileväinen jotta onko se jänne niin kireä kuitenkaan. Kunnes Toivo sai pallon, jota yritti syödä ja siksi avasi suunsa isoksi ja yritti työntää kieltä ulos, eikä se tietenkään onnistunut. Lääkäri sanoi heti, että onpa se kireä, kirjoitan teille lähetteen. Hyvä.

Vielä noista edellisen päivityksen kuvista: Toivolla on kädessä peltinen hyrrä - sellainen josta lähtee oikea hyrrän hyrinä kun se pyörii. Toivo tykkää ja haluaa hyrrän usein pyörimään. Ja potkuauto oli meidän synttärilahja Toivolle. Eihän se sillä vielä itse pääse eteenpäin muuten kuin työntämällä, mutta kyllä nuo innokkaat serkut kovastikin ajeluttivat Toivoa sillä.

Tällä hetkellä kaikkein kiinnostavin synttärilahjoista on kuitenkin puhelin.

Miehen serkku toi vanhan käytöstä poistetun. Aika kova juttu just nyt. Silti eilen taas perhekerhossa Toivo aiheutti meteliä kun halusi leikkeihin tarkoitetun puhelimen itselleen tietysti aina kun se oli jollain muulla. En kai kohta enää kehtaa mennä sinne kun joka kerta tulee kohtaus puhelimesta.

Sunnuntaina ehdin juhlimisen lomassa käydä Kätevä-messuilla Lahdessa. Messuilla olen käynyt ihan alusta asti, en ihan joka vuosi, mutta aika usein kuitenkin. Nämä olivat ehkä parhaat Kätevä-messut ikinä. Paljon oli uutta ja ostettavaakin löytyi. Puolentoista viikon päästä on Suomen kädentaidot -messut Tampereella ja sinne olen menossa myös. Ensimmäistä kertaa.

Kätevästä ostin lankaa Titityyn osastolta. Villahousuihin lankaa, sukkalankaa, hamppulankaa ja muuten vain lankaa. Eli melkein kaikille ostetuille on jo olemassa tarkoitus.

Muutakin ostin. Globe hopen osastoa en voinut jättää väliin. Sieltä Ajatus-pussukka. Mukaan tarttui myös Hopeasiiven koru ja Toivolle Samettisydämen hattu. Näiden lisäksi yksi lahja ja luomuspelttileipä. Eli rahaa kului aika hyvin. Mitenköhän paljon sitten Tampereella?

Lankaa on kotiutunut meille myös messuostosten lisäksi. Maanantaina Korian neuletapaamisessa oli lankavaihto. Muutama pieni kerä ja iltapuhdekasa tarttui mukaan.

Itse pääsin eroon useammasta kerästä, joten lankamäärä on meillä kenties jopa vähentynyt.

Korialla aloitin neulomaan lapasta koska nyt on lapaskuu. Pitäisi tuonnekin mennä esittely kirjoittamaan ennen kuin koko kuukausi on ohi. Lapaskuulle olen asettanut taas ison tavoitteen eli kahdet lapaset. Saa nähdä onnistuuko - yhdet nyt ainakin pitäisi ehtiä tehdä.

Wellamo-opiston huovutuskurssille ilmoittauduin koska lehdessä oli mainos, että kyseisellä kurssilla on vielä tilaa. Ihan peruskurssista on kyse eli tuskin siellä kovin paljon uutta tulee, mutta tämä on eri kunnan kurssi kuin ne millä olen aina käynyt, joten opettaja on ainakin uusi. Vaajakosken kansalaisopistolla on puolestaan näyttely, johon lähti minunkin konekirjontatöitä näytille. Vai oliko se näyttely vasta marraskuun puolessa välissä? No, joskus näillä main kuitenkin.

Sain tunnustuksen Risulinnulta. Kiitos kiitos paljon <3

Lumikki taas haastoi minut paljastamaan viisi omituista tapaa. Vaan eihän minulla ole omituisia tapoja. Mutta yritetään.

Paljastan viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikoihin haasteesta ja tästä merkinnästä.

1. Silloin kun meillä oli vielä kirjahylly, olivat kirjat siinä järjestetty värien mukaan. (Sittemmin myytiin melkein kaikki kirjat ja päätettiin, että säilytetään omiamme kirjastossa.)
2. Värijärjestys pätee edelleen vaatekaapissa mekkojen ja puseroiden kohdalla.
3. Kitken rönsyleinikit haarukalla. (Koska ne lähtevät näin parhaiten.)
4. En käy ikinä McDonaldsissa. (Onko tämä edes tapa?)
5. Lähden bussille aina liian myöhässä ja saan juosta pysäkille veren maku suussa. (Ei omituinen tapa, mutta hyvin hyvin huono tapa.)

Olipas näitä vaikea keksiä. Joku muu (mies) voisi luetella varmaan kymmeniä, mutta omasta mielestä kaikki omat tavat ovat aivan normaaleja. Ainakin minun tavat minun mielestä.

Ja jos joku jaksoi lukea tänne asti niin vielä olisi esitellä yksi valmistunut neule.

Ohuet villahousut

Lanka: Teetee Kamena. 100% villa. Kulutus noin 60 g.

Puikot no 3.

Ohje: Suunniteltu neulottaessa.

Housut aloitettu vyötäröltä. Silmukoita 114. Yläosassa kerroksia edessä 95, takana tehty lyhennettyjä kerroksia, joten siellä kerroksia 14 enemmän. Haaraan tehty pieni kiila. Lahkeissa silmukoita 56 ja kerroksia 77. Lahkeensuissa muutama kerros ainaoikeaa. Vyötärölle on tarkoitus laittaa kuminauha, mutta ei ole vielä ehtinyt/muistanut. Hyvin pysyy jalassa silti.

Näistä tuli aika sopivan kokoiset, mutta kuten villa yleensä niin nämäkin ovat jo jonkin verran löystyneet muutaman käyttökerran jäljiltä. Eli ihan hyvä se kuminauha olisi sinne vyötärölle laittaa. Halusin vähän ohuemmat villikset kun nuo hahtuvasta neulotut ovat kuitenkin aika pönäkät.

Neuloin villahousuja kamalassa kiireessä viime viikolla ja jälki on myös sen näköistä. Koska halusin housut valmiiksi Toivon synttärikuvaan ja aloitin aivan liian myöhään - siksi kiire ja siksi kuminauha jäi laittamatta heti. Olin jo suunnitellut, että jos en ehdi niin jätän langanpätkät päättelemättä, ei ne siinä kuvassa näy, mutta päättelyt sentään ehdin tehdä. Nämä on tosi kivat.

Ampiainen ei ole mehiläinen -villahousut

Lanka: Novita Huopanen, viimeinen musta raita Novita Isoveli. Kulutusta en tiedä, sillä unohdin punnita ja nyt housut on Toivon jalassa ja Toivo nukkuu.

Puikot no 5.

Ohje: Villapöpät/Ulla.

Jo ties kuinka monennet tätä mallia neulotut. Ja lisää on tulossa. Pieniä muutoksia olen tehnyt silmukkamääriin ja lisäysten määriin, mutta perusohjehan on mainio.

Musta Huopanen oli jämäkerä ja tapani mukaan jo neulomisen alusta asti jännitin, että riittääkö. Eikä riittänyt. Vaihtoehdot olivat uuden kerän ostaminen, toisen lahkeen neulominen keltaiseksi tai viimeisen mustan raidan korvaaminen jollain muulla langalla. Valitsin viimeisen vaihtoehdon ja hyvä tuli. Eipä juurikaan erotu erilainen lanka tuosta raidasta. Saa nähdä miten käytössä kun Huopanen nukkaantuu paljon ja Isoveli ei. Mutta kosteudenpidätyskyvyn kannalta on ihan sama mitä lankaa nuo lahkeen raidat on, sillä eipä se vaippa sinne asti yletä.

Nyt meillä on oma pieni kotiamppari.

***

Nipsu-muki on edelleen etsinnässä.

Reumalta soitettiin: ranne jäykistetään, toivottavasti mahdollisimman pian. Nyt jännittää.

Tein eilen lankainventaariota ja suunnitelmia: lisää lankaa on pakko ostaa ja paljon.

Eilen sain valmiiksi pienen sukan, aloitin Toivolle neulehupparia, purin yhden oman villatakin alun ja harkitsin kahden muun purkamista.

Toivo menee tänään koko päiväksi hoitoon, kunhan ensin herää aamupäiväuniltaan.

Minä menen koko päiväksi pihalle auringonpaisteeseen puuhailemaan.

Tänään taas pelkkää kestovaippa-asiaa. Ei muuta. Ensi kerralla ei enää vaippoja.

***

Kiitos paljon kommenteista ja sähköposteista. Niissä oli hyvää tietoa ja hyviä vinkkejä. Jatkan vielä aiheesta, koska en ihan kaikkea muistanut kirjoittaa mitä piti ja vähän myös oikaisen aikaisempaa kirjoitustani.

Se oikaisu koskee noita termejä, kun ne olivat ihan mitä sattuu. Johtuen vain siitä, että kestovaippatermiviidakko on minun mielestäni vieläkin hiukan monimutkainen ja sekava. Meillä kun kotona puhutaan vain vaipoista. Kestovaippojen käyttämisen aloittamisen kauhu olikin siinä, että ei ymmärrä mitä ne kaikki oikein on ja miten niitä kuuluu käyttää ja miksi on näin. Kunnes sitten ymmärsin, että on vaippa on vaippa.

Eli olen kutsunut taskuvaipoiksi kaikkia ompelemiani vaippoja, koska niissä kaikissa on taskut, minne se imu voidaan pujottaa. Mutta oikeita taskuvaippoja on vain ne vaipat, joiden ulkopuoli on PUL-kangasta. Ne kaikki muut ovatkin oikeasti sisätäyttövaippoja. Eikä nuo taskuvaipat ole siis all-in-one -vaippja vaan taskuvaippoja. Mutta myös pari ostettua AIO-vaippaa meillä on ja ne todellakaan eivät ole toimineet kuten niiden kuuluisi.

Ninnulta tuli hyvä vinkki käyttää hiustenkuivaajaa ompelureikien sulkemiseen. Täytyy kokeilla. Tulisi sitten meilläkin hiustenkuivaajalle käyttöä. Liljankukan imutaskuvinkkiä täytyy myös testata. Todennäköisesti puen silti vielä ne villahousut siihen päälle, kun ne vaan on niin kivat.

Vaipat kuivataan meillä ulkona narulla aina kun sää sallii. Ja silloin kun ei salli, vaipat kuivataan kuivausrummussa. Meillä kun pyykin kuivuminen sisätiloissa kestää syksyisin muuten pari vuorokautta. Enkä pidä siitä kun pyykit lojuvat kuivamassa ympäri taloa. Eilinen oli kyllä taas poikkeus sillä pyykit eivät ulkona päivässä kuivaneetkaan niin pakkohan ne oli yöksi levitellä sisälle sateen suojaan. Omalta osaltani osallistun tämän maailman pelastamiseen aika monin keinoin jo muutenkin eli tässä kohtaa eli kuivausrummun käytössä en tunne huonoa omaatuntoa. Ainakaan kovin paljon.

Hahtuvahousuja pestään meillä aika harvoin. Koska niitä on monet, ei tarvitse samoja käyttää koko ajan ja tuuletusten väli pitenee. Villahousut meillä säilytetään narulla. Sain jopa joululahjaksi hauskoja pieniä pyykkipoikia tuota varten. Kuva on helmikuulta eli ei ihan paikkaansa pitävä, mutta varastointi-idean siitä kuitenkin näkee. Kuvassa olevista housuista käytössä ei ole enää yhdetkään, samoin nalle on poistettu, hoitoalustakaan ei ole enää käytössä, hymynaama on pureskeltu reunoilta ja kissa laihtunut.

Villahousuissa olen huomannut yhden huonon puolen, joka on meillä vasta viime aikoina tapahtunut. Toivo on alkanut nyppimään housujen villaa ja työntää irronneet hahtuvat suuhunsa. Välillä on pakko pukea päälle ei niin kovin miehekkäät sukkahousut.

Olen myös huomannut vaippojen ompelemisessa tapahtuneen melkoisen muutoksen ihan niistä ekoista vaipoista. Aluksi tein kaiken paljon huolellisemmin. Ompelin ja huolittelin nurjalta puolelta, tikkasin päältä ja tykkäsin vielä koristellakin niitä vaippoja ja tietenkin ompelin kankaan värisellä langalla. Enää ei ole ihan näin. Vaipat huolittelen vain jos kangas on erityisen rispaantuvaa kuten froteeta, tikkauksen teen ainoastaan etureunaan, koristeita laitan jos ehdin tai viitsin ja lankana käytän sitä mikä ompelukoneeseen on jäänyt. Parhaat vaipat on ommeltu neljääkin eriväristä langanjämää käyttäen.

Tänään tein aamulla pari vaippaa ja yritin olla huolellinen. Huolellisempi kuin yleensä.

Taskuvaippa. Ulkopuoli Villit nakkikoirat PUL, sisäpuoli kuivaliinaneulos. Tarrakiinnitys.

Sisätäyttövaippa. Ulkopuoli puuvillavelour, sisäpuoli hamppuneulos. Koristeena sydän pellavasta. Tarrakiinnitys.

Viimeisen nakkikoiraPULin ompelin likavaippapussiksi. Toiselle vaippapussille oli tarve, koska yleensä aina se ainoa on siinä väärässä laukussa kun menee jonnekin. Ja hauska kangas tulee muuhunkin käyttöön. Tämähän jää tietenkin vaippa-ajan jälkeen uikkaripussiksi. Nauhoina pussissa on vanhat kengännauhat. Tai sitten jotkut varastossa olevat kengät jäivät ilman nauhoja.

Tänään ainoastaan kestovaippa-asiaa. Eli jos tämä aihe ei kiinnosta, ei kannata lukea tämän pidemmälle.

Kirjaan tähän omia käyttökokemuksia ja mielipiteitä kestovaipoista. Sen lisäksi muutama kuva viikolla ommelluista vaipoista.  

Taskuvaippa Liljankukalta saadulla kaavalla. Tarrakiinnitys. Sisäpuoli hamppuneulosta, ulkopuoli puuvillaflanellia.

Toivolla on ollut melkein alusta asti kätössä kestovaipat. Ihan ensimmäisen kuukauden ajan vauva oli kertakäyttövaipoissa pienen kokonsa takia: jo valmiit kestovaipat ja harsot olivat aivan liian isoja. Vaikka niin oli ne pienimmät kertakäyttövaipatkin, mutta ei ihan niin liian.

Suurimmaksi osaksi meillä on käytetty itse ommeltuja vaippoja. Koska olen niitä ehtinyt tarpeellisen määrän tekemään ja ne ovat käytössä mielestäni helpommat kuin pelkkä harso. Melkein kaikki vaipat ovat sisävaippoja ja niissä on täyttötasku lisäimuille sekä tarrakiinnitys. Ulkokuorena meillä on ollut käytössä villahousut.

Taskuvaippa Liljankukalta saadulla kaavalla. Tarrakiinnitys. Sisäpuoli vohvelikangasta, ulkopuoli puuvillaflanellia.

Täyttötaskua olen pitänyt kätevänä, kun sinne voi lisätä sopivan määrän imuja aina tarpeen mukaan. Ja kuivuminen on myös nopeampaa kuin vaipalla, jossa on imut kiinteinä. Niissä vaipoissa, joissa sisäpuoli ei ole kuivaliinaneulosta, olen käyttänyt erillisiä kuivaliinoja. Ne ovat käytössä aika kätevät. Ainakin kakka on helpompi poistaa ja ihan joka kerta ei tarvitse koko vaippaa huuhdella kakan jälkeen. Vaikka kyllä tuo helppous välillä harmittaa, kun se kakka pyörähtää lattialle siitä kuivaliinasta, kun sitä ollaan kuskaamassa vessanpönttöön. 

Lisäimuja. Saumurilla huoliteltuja, muotoon leikattuja jäännöspaloja flanellista, hamppuneuloksesta ja vanhoista pyyhkeistä, kaksinkertaisena. 

Lisäimut olen tehnyt yleensä kaksinkertaisesta kankaasta ja huolitellut saumurilla. Leikkaan ne vaippakankaiden jäännöspaloista tai vaippoihin epäsopivan kokoisista pyyhkeistä. Kaikki imut olen leikannut muotoon siten, että ne ovat keskeltä kapeampia.

Ylempi taskuvaippa omalla kaavalla ja alempi Liljankukalta saadulla kaavalla. Tarrakiinnitys kummassakin. Ylemmässä sekä sisä- että ulkopuoli flanellia, alemmassa sisäpuoli hamppuneulosta, ulkopuoli puuvillavelouria. Nämä ovat ensimmäiset saumurilla tehdyt vaipat. Pidän enemmän ompelukoneella tehdyistä. Niistä tulee paremman näköisiä ja tuntuisia.

Tarrakiinnitys on ollut minun mielestäni mukava, koska siinä on säätövaraa vauvan vatsan kasvaessa. Ja kyllä ne tarrat kiinni pysyvät, vaikka Toivo onkin alkanut näpläämään niitä aina vaipanvaihdon yhteydessä. Silti näin mennään jatkossakin. Snappi-kiinnitintä en ole kokenut kovin käteväksi ja ne vaipat, missä tuota tarvitsee meinaavat jäädä aina sinne vaippakorin pohjalle käyttämättä.

Materiaaleina vaipoissa olen käyttänyt froteeta, hamppuneulosta, flanellia, puuvillacollegea, -trikoota, -sherpaa, -velouria ja PUL-kangasta. Mukavinta minusta olisi tehdä vaipat kokonaan kierrätysmateriaalista, mutta näin nyt ei kuitenkaan meillä ole.

Taskuvaippa omalla kaavalla. Tarrakiinnitys. Sisäpuolena vanha froteepyyhe, ulkopuolella vanha vohvelikangaspyyhe. Vinossa oleva Muumi on leikattu vanhasta kulahtaneesta tyynyliinasta.

Liikkuvalle isommalle vauvalle kokonaan tai vain puoliksikin froteesta tehdyt vaipat ovat hankalia ja tönkköjä. Niitä meillä käytetään enää yövaippoina. Vanhoista flanellipaidoistaan ja collegepaidoistaan eivät sukulaiset ja tuttavat ole olleet halukkaita luopumaan. Ei edes niistä risoista. Siispä kierrätysmateriaalivaipat ovat näitä froteepyyhkeisiä ja niitä valmistuu nyt vähemmän L-kokoisena kuin pikkukokoja.

Taskuvaippa omalla kaavalla. Tarrakiinnitys. Sisäpuoli kuivaliinaneulosta, ulkopuoli PUL. Eli ns. all-in-one -vaippa.

All-in-one -vaipoista ei minulla ole kovin hyviä kokemuksia. Eli niistä vaipoista, joiden ulkopuoli on kosteutta pidättävää kangasta. Jollei heti pissan tullessa niitä huomaa vaihtaa, on päällysvaatteet aina kastuneet. Ainakin ne pari ostoAIO-vaippaa päästää kosteuden aina läpi. Omatekemät pitävät ainakin vähän aikaa. Olenkin käyttänyt villahousuja myös AIO-vaippojen päällä. Hyvä puoli niissä on se, että sisäpuolen kuivaliinakangas pitää vauvan ihon kuivempana kuin muut materiaalit. Nämä vaipat ovatkin käteviä silloin, kun tietää, että vaippa joutuu olemaan vähän kauemmin päällä.

Sisätäyttövaippojen päällä Toivolla on ollut aina käytössä villahousut. PUL-kuorivaipoista en ole pitänyt juuri tuon kosteudenpäästöominaisuuden takia. Tällä hetkellä sopivia villahousuja on kahdeksat, yhdet on puikoilla ja ainakin neljät suunnitteilla. Huomattavasti pienemmällä määrällä pärjäisi, mutta kun nuo villahousut ovat niin hauskoja muuten. Kotioloissa niitä käytetään ihan olovaatteena.

Kaksinkertaisella virolaisella hahtuvalla neulotut villapöpät.

Villahousuja olen neulonut Pirtin kehräämön ja Ruskovillan hahtuvalla, virolaisella hahtuvalla, Novita Huopasella sekä jollain tuntemattomalla ikivanhalla Vuorelman villalangalla. Kaksinkertaisella virolaisella hahtuvalla tulee hyvät, pitävät ja ohuet villahousut. Pirtin kehräämön hahtuva on mielestäni aika paksua, mutta ei ihan niin tönkköä kuin Ruskovillan hahtuva. Ruskovillan hahtuvalla neulotut housut ovatkin sitten mainiot yökäytössä. Samoin kolminkertaisella hahtuvalla neulotut (kaksinkertainen Pirtin kehräämön ja yksinkertainen virolainen hahtuva). Huopasesta tulee myös hyvät ja pitävät villahousut, mutta ne nukkaantuvat epäsiistin näköiseksi nopeasti. Kaikkein huonoimmat eli huonoiten kosteutta pitävät villahousut on meidän käytössä olleet Ruskovillasta ostetut housut.

Parhaana villahousujen ohjeena olen pitänyt Villapöpät -ohjetta. Pienillä silmukkamäärä- ja kerrosmuutoksilla olen saanut tehtyä Toivolle oikein sopivia housuja. Kovin monista ohjeista minulla ei tosin kokemusta ole, mutta kun kerran hyvät tuli vastaan niin kiinnostus uusien etsimiseen on nolla.

Tässä oli joitakin mielipiteitä ja käyttökokemuksia kestovaipoista meillä. En ole ollut mitenkään ahkera hankkimaan tietoa tai erilaisten vaippojen kaavoja saatika ostamaan erilasia valmiita vaippoja. Nämä esiteltyjen tyyppiset vaipat ovat olleet meidän käytössä hyviä ja toimivia - minä olen tyytyväinen, mies on tyytyväinen ja erityisesti Toivo on tyytyväinen, joten näillä mennään.

Jos sinä olet jostain asiasta eri mieltä tai sinulla on antaa jotain hyviä vinkkejä tai kysymyksiä, niin kommentteja asiasta otetaan mielellään vastaan!

Kirjoitin aamulla elämäni pisimmän ja puuduttavimman tekstin aiheena kestovaipat ja niiden toimivuus meillä. Lisäsin paljon kuvia ja tosi paljon linkkejä. Varmasti yli kaksi tuntia puuhasin koneella yöpaita päällä ja tukka likaisena. Se oli melkein valmis kun hiiri osui kohtaan x. Tuli iso paha mieli. Enää ei harmita. Mutta en jaksa, viitsi enkä uskalla enää samaa aihetta. Pohditaan vaippa-asiaa joskus myöhemmin. Jonkin verran kuitenkin vaippoihin liittyvää on tässäkin eli kahdet valmistuneet villahousut. Laitetaan ne nyt vaikka tähän alkuun.

Pitkälahkeiset villahousut

Lanka: Yli 20 vuotta vanhaa Vuorelman villalankaa, nimi ei tiedossa kun vyöte on hävinnyt. Raidat pirtin kehräämön hahtuvalla. 100 % villaa. Kulutus 130 g.

Puikot no 5.

Ohje: Ullaneuleen Villapöpät.

Nämä on ihanat. Menee loistavasti pitkistä housuista ja vihreitä pitkiä housuja olen Toivolle kaivannutkin. Aika paksut ovat, mutta ei haittaa. Ja tässä on loistava esimerkki siitä, että vanhatkin langat kannattaa säästää kun niille voi löytyä käyttöä joskus tulevaisuudessa. Luulen, että tämä on ihan toimivaa lankaa villahousuissa. Ainakin se pusero minkä silloin 20 vuotta sitten tein tästä langasta vanui pesukoneessa upeasti pieneksi. T-kirjain minkä takapuolelle kirjoin on tällä kertaa hyvin yksinkertainen tikkutee. Ei ollut kovin helppoa hahtuvalla kirjominen. Lanka katkesi useita kertoja ja kirosanoja tuli varmasti vieläkin enemmän.

Lyhytlahkeiset villahousut

Lanka: Kaksinkertainen virolainen hahtuva. 100 % villaa. Kulutus 50 g.

Puikot no 5.

Ohje: Ullaneuleen Villapöpät.

Ihanat ne on nämäkin. Virolainen hahtuva on ohutta, joten housuistakaan ei tule ihan niin paksut kuin esim. Pirtin kehräämön hahtuvalla. Mutta ainakin aikaisemmin virolaisesta hahtuvasta neulotut villahousut ovat olleet hyvät ja toimivat. Tämän hahtuvan sain kevään SNY-kierroksella ystävältäni Heidiltä. Tykkään kovasti tämän hahtuvan vaihtuvasta vihreä-kelta-ruskeasta väristä. Virolaisella hahtuvalla kirjominen oli helpompaa. Lanka ei katkennut aivan yhtä usein.

Tuli itselle hyvä mieli kun sai nämä eli edes jotain valmiiksi. Keskeneräisten neulomusten joukko kasvaa koko ajan. Vaikka olen luvannut itselleni, että uutta en aloita ennen kuin jotain on valmista, niin tämä on sellainen lupaus mitä en pysty näköjään pitämään. Viimeksi olen aloittanut tällä viikolla (noiden hahtuvahousujen lisäksi) kahdet sukat. Kun Ullassa oli niin monia ja niin ihania malleja. Noista ohjeista on nyt aika monta mulla tulostettuna ja odottamassa neulomista. En olisi ihan äsken uskonut, että näin paljon innostun sukkien tekemisestä.

Ja keskeneräisten neuleiden kasa suurella todennäköisyydellä kasvaa tänään tai viimeistään huomenna. Sillä sain tänään ikiomaksi uuden Novitan (kiitos Anne <3) ja siellä oli tällä kertaa aika monta sellaista mallia, mitä haluan tehdä. Yhteen ostin jo langatkin maanantaina Korialta kun olin neuletapaamisessa (kiitos seurasta, oli mukavaa <3). Tässä sitten toinen pitämätön lupaus eli se, että en osta lankaa ennen kuin olen sitä neulonut pois tarpeeksi.

Korialta ostettua vaaleanruskeaa Rose Mohairia ja keltaista Floricaa. Ylinnä saksalaista käsinvärjättyä sukkalankaa, jonka nimeä en nyt muista enkä jaksa käydä katsomassakaan. Näiden ostamisen jälkeen olen tietenkin ostanut vielä lisää lankaa oman kunnan pienestä lankakaupasta. Se tapahtui eilen. Mies oikein kuskasi minut varta vasten sinne. No, käytiin me sentää apteekissakin, ettei ihan pelkäksi langanostoreissuksi mennyt. Sieltä hain puuttuvan kerän Regia-sukkalankaa ja lisäksi toista väriä samaista Regiaa ihan siksi, että saisin alulle noita Ullan sukkia. Melkoinen kierre. Kai ostin sieltä muutakin. Nyt on tullut hamstrattua noita lankoja sellaisella urakalla, että menen jo itsekin sekaisin. 

Joka tapauksessa. Lankakorit pursuilevat. Tässä korissa ne langat, joista haluaisin tehdä just nyt ja heti jotain. Pakko kai tehdäkin, että saan sen siistimmän näköiseksi. Eikä tämä ole sitten mikään pieni eväskori vaan oikeasti iso kori.

Entäs sitten ne langat, joiden työt on kesken jossakin. Ei tämäkään ole yleensä tältä näyttänyt. On siitä sentään nuo hahtuvat saatu siirrettyä jo tehtyjen laatikkoon. Näiden lisäksi tietenkin ne laatikot missä on sitten kaikki muut langat. Niitä laatikkoja ei montaa ole.

Jostain syystä tätä koria ei enää säilytetä lattialla vaan se on tällä hetkellä keinussa. Tosin ei kai siinäkään enää kovin kauan kun kohta voi alkaa näyttää meillä tältä. Vaikka ei se siihen itse vielä pääse.

Tällä viikolla on sitten neulottu ja osteltu lankoja. Eilen saatiin vihdoin viritettyä auringonvarjo pihalle ja sen alla yritin neuloa myös. Ei onnistunut oikein. Kun minun lisäksi paikalla oli kissa ja vauva. Aivan liikaa vahtimista.

Muuta tällä viikolla tapahtunutta: Toivon kummit ja serkut piipahtivat kahvilla, tilasin netistä vauvalle jotain ja vauvalle ja itselle kantoliinan, olen käynyt äidillä, äidistä oli juttua pienessä paikallislehdessä, olen syönyt mansikan, joka löytyi omasta huonosti hoidetusta mansikkapenkistä, käytiin ravintolassa syömässä ja Toivo oli mukana ja hyvin meni, ostettiin matkalaukku, kierreltiin kaupungilla, olen nauttinut kesästä ja erityisesti nautin siitä, että mies jäi keskiviikkona pitkälle lomalle eli menee töihin vasta syyskuun puolivälin jälkeen. Ihanaa <3

Ja kyllä tässä vielä yksi neulomus tarvitsee aloittaa, että saa kesälomamatkalle mukaan jonkun sopivan matkaneuleen. Noista nyt jo aloitetuistahan ei ole mikään ole hyvä siihen tarkoitukseen.

Uskalsin sitten vihdoinkin mennä Lahteen neuletapaamiseen - kiitos Annen kannustuksen! Mukavaahan se oli, vaikka melkein kädet hiessä sitä etukäteen jännitinkin. Ei kuitenkaan niin hiessä, etteikö neulominen olisi sujunut :D On se vaan niin kiva päästä välillä pois kotoa ja oikein aikuisten seuraan. Niin ja aivan varmasti menen toistekin!

Olen myös saanut kuvattua valmiita villahousuja. Sellaisia melko järkeviä kuvia.  

Villapöpät

Lanka: Kaksinkertainen Pirtin kehräämön hahtuva + yksinkertainen virolainen hahtuva. Koristeluun muutama metri Novitan Huopasta. 100% villaa. Kulutus 100 g.

Puikot no 5.

Ohje: Ullaneule/Villapöpät. Koko 8 - 10 kg hiukan muunneltuna.

Housujen kuvaaminen etupuolelta oli työlästä hommaa kun herra teki koko ajan seuraavaa. Mutta takakuvissa näkyy sitten hyvin tuo koristelu. Mikä ei ole sellainen kuin aluksi suunnittelin. Harmitti vähän kun tuli tehtyä tuo, mutta en jaksanut sitä enää purkaa. Olkoon.

Nämä on aika pönäkät koska ne on neulottu kolminkertaisella hahtuvalla. Mutta yökäytössä mainiot. Eikä ne nyt aivan niin paksut ole, etteikö niiden kanssa melskaaminen myös päivälläkin onnistuisi.

Toiset villahousut eivät ole hahtuvasta. Vaan.

(Ai miten niin tykkään ruskeasta valkoisilla raidoilla?)

Villapöpät

Lanka: Novita Huopanen. Valkoiset raidat Ruskovillan hahtuvan jämiä. 100% villaa. Kulutus 80 g.

Puikot no 5.

Ohje: Ullaneule/Villapöpät. Koko 8 - 10 kg hiukan muunneltuna.

Tein nämä Huopasesta ihan kokeeksi. Sillä villaahan se Huopanenkin on ja villahan imee kosteutta. Ainakin pitäisi imeä. Muutaman kerran nuo ovat jo olleet käytössä ja ainakin ne kerrat ei ole kosteusvahinkoja sattunut. Suunnilleen pari tuntia ne on jalassa olleet. En nyt ihan laittaisi yökäyttöön, mutta kyllä ne ainakin lyhyen aikaa tuntuvat toimivan. Testataan lisää.

Lopussa on vauvankakkajuttu. Eli niille joita ei kiinnosta: ei kannata lukea tästä eteenpäin.

Sopivia villahousuja meillä on nyt runsaasti. Mutta kun ne on niin kivoja. Tänään käytiin ostamassa myös tarpeeksi isoja bodyja, että housut pysyvät jalassa kun se lattialla liikkuminen on totisinta totta. Pieniä vaippoja olen joutunut viime päivinä laittamaan säilöön useita ja vaippatilanne alkaa olla huolestuttavan huono. Pitäisi ommella lisää ja äkkiä. Vaikka eihän noiden kertakäyttövaippojen käyttö sentään kiellettyä ole. Tosin ei niitä meillä ole muutaman ensimmäisen viikon jälkeen käytetty. Ennen kuin yhtenä päivänä.

Posti on tuonut mainoksien mukana muutaman eli kolme kertakäyttövaippaa, jotka ajattelin käyttää pois kun ne ovat jo meille tulleet. Kaksi on käytetty jo. Eikä sujunut ihan hyvin. Ensimmäisen kertakäyttövaipan päälle puin villahousut. Sitten tajusin, että eihän niitä tarvitse. Mutta kova epäilys jäi, että pitääkö vaippa kun ei ole villaa yllä. Niin noihin villahousuihin tottuu. Toiseen kertakäyttövaippaan Toivo teki heti kakan. Se ehti olla päällä alle minuutin. Kolmas otetaan mukaan huomenna kun lähdetään Tampereelle. Tuleekohan siihenkin kakka?

Viikonloppu tai osa siitä meni huovutuskurssilla. Valmistakin on, mutta myös keskeneräistä. Mutta niistä myöhemmin.

Vaikka lupasin, että neulon vain sitä yhtä keskeneräistä neuletakkia niin lupaus ei ole pitänyt. En ole sitä neulonut takista ensimmäistäkään silmukkaa. Mutta tein kahdet vaippahousut hahtuvasta. Näille nyt ainakin on käyttöä. Tosin meillä on noita sopivia villahousuja jo ennestäänkin hyvä määrä, mutta en voinut olla tekemättä. Kun nämä ovat vaan niin ihania. Ja saahan vähän vaihteluakin kun Toivolla ei ole kotona näiden päällä housuja.

Hahtuvahousut

Lanka: Virolainen hahtuva kaksinkertaisena. 100% villaa. Kulutus 45 g.

Puikot no 5½.

Ohje: Pirtin kehräämön hahtuvan mukana tullut vihkonen, malli no 4.

Tämä on ollut hahtuvahousujen suosikkimalli meillä. Ainakin tähän asti. Tein taas lahkeista vähän ohjetta pidemmät, kun ovat vaippahousujen lisäksi myös ihan housukäytössä. Virolainen hahtuva oli yksinkertaista ja jouduin sen kerimään kerälle, että saisin kaksinkertaiseksi. Katkeili melko helposti, mutta oli kivan rasvaisen tuntuista neuloa. Jännittävä asia oli se, että kerän tummanvihreä hahtuva oli selvästi ohuempaa kuin vaaleanvihreä. Nyt en kirjaillut housujen takapuolelle t-kirjainta vaan tein tuollaisia mykyjä. Ne on sellaisella vauvankakanvihreällä värillä tehty ja kuvaavat sitä kakkaa. Se meillä niistä ekana tuli mieleen.

Villapöpät

Lanka: Pirtin kehräämön hahtuva kaksinkertaisena. 100% villa. Kulutus 60 g.

Puikot no 5.

Ohje: Ullaneuleen Villapöpät. Koko 3.

Tästä mallista pidin. Ja päälläkin on jo kokeiltu ja hyväksi todettu. Tein housujen lahkeista hiukan ohjetta pidemmät. Muuten tein ohjeen mukaan. Tuo koko oli ohjeessa 8 - 12 kuukauden ikäiselle 8 - 10 kiloiselle vauvalle. Toivo painaa ehkä nyt vähän alle 8 kiloa ja housut olivat aika sopivat. Mutta eivät mahdu kovin kauan. Joten täytyy tehdä jatkossa vähän suurempia. Toivo ei kai ole sellainen hoikka vauva.

Nyt on näitä vaippahousuja tarpeeksi tähän hetkeen ja tulevaisuuteenkin valmiina. Vaippoja kyllä pitäisi tehdä. Tuon kasan kankaita eli kaksi pyyhettä ja hamppuneuloksen leikkasin tänään M-kokoisiksi taskuvaipoiksi. Nyt on kaikki mahdolliset kankaat, joista vaippoja vain voi tehdä käytetty tai leikattu. Pitäisi kai jostain yrittää hankkia lisää kankaita tai pyyhkeitä tai vanhoja flanellipaitoja, että saisi lisää vaippoja. Tosin mikään kiire näillä ei tällä hetkellä ole. Sopivia on tarpeeksi eikä kai tuo vauva enää kasva ihan niin hurjaa vauhtia kuin aluksi.

Ja onhan vajaan kahden viikon päästä Lahdessa Pikkuväen hulinat. Sieltä varmaan löytyy jotain mielenkiintoista ostettavaa. Ja kun lapsilisäkin tulee juuri sopivasti sillä viikolla :D

Olen ommellut viime päivinä (ja viikkoina) muutaman piston silloin tällöin. En ole ollut kovin motivoitunut saamaan näitä seuraavia mitenkään äkkiä valmiiksi. Mutta kun nämä oli jo leikattu niin halusin ne ensin pois tieltä ennen kuin aloitan jotain hauskempaa. Nämä on nyt tällaisia yksinkertaisia ja helppoja ompelujuttuja. Silti on kestänyt valmistuminen.

Tein kaksi PUL-vaippakuorta Kestovaippakaupasta tilatusta kankaasta. Vaikka meillä on oikeastaan aina käytössä villahousut niin näitäkin joskus tarvitsee. Ainakin silloin kun on jo melkein liian pienet housut, joita halutaan käyttää. Ei mahdu villahousujen kanssa, mutta näiden kanssa kyllä.

Toinen on kokoa L eli sille ei vielä vähään aikaan ole käyttöä. Tehty valmiiksi kuitenkin. Tarrakiinnitys ja reunat huoliteltu huolimattomasti joustokanttinauhalla.

PUL-kangasta jäi kahden vaippakuoren jälkeen vähän tähteelle ja lopusta tein pussin likavaippojen kuljetukseen ja pienen pussukan likakestositeiden kuljetukseen.

Niin ja ihan selvyyden vuoksi. Ei meillä ole mitenkään erityisesti tapana kuljetella likaisia vaippoja pussissa. Mutta silloin kun joutuu sen vaipan vaihtamaan jossain muualla kuin kotona niin täytyyhän se kotiin ja pesuun saada. Eikä ihan märkää vaippaa tee mieli olkalaukkuun laittaa haisemaan. Ja kestovaipan laittaminen muovipussiin tuntuu jotenkin loukkaukselta vaippaa kohtaan.

Musta-valkoisia pallokankaita oli mun varastossa muitakin kuin tämä PUL. Tein itselle t-paidan ja Toivolle myös. Ihan ei olla samiksia kun mun paidassa on lyhyet hihat ja kauluksesta puuttuu resori. Niin eikä mun paidassa ole myöskään olkapäillä neppareita.

Niin ja on mun paidan pallotkin isompia. Mutta niin olen minäkin.

Näitäkin tein hitaasti ompelukoneella. Koska en jaksanut vaihtaa saumuriin mustia lankoja. Laiskuudesta sitten kärsin ja vietin kauan aikaa näiden kanssa. Toivon paidasta tuli ihan hyvä, mutta tuo oma ei ole ihan kaikkein paras. Nuukailin kangasta ostaessa ja sain tuohon leikattua vain hyvin lyhyet hihat. Pikkuisen pidemmät olisi kivemmat, mutta nyt on tyydyttävä noihin. Menee se pihapaitana.

***

Mitään ihmeitä ei ole tällä viikolla oikein tapahtunut. Suurin tapahtuma on varmaan se, että laitoin eilen rairuohot multiin. Että hiljaista on ollut. Kivaa oli kuitenkin se, että saatiin haettua Toivolle passi. Nuo passinhakujutut on hiukan muuttuneet muutamassa vuodessa tarkemmiksi. Pelkkä ajokortti ei riittänyt todistamaan henkilöllisyyttä. Ja kun se oma passi unohtui tietenkin kotiin. Mutta ajokortin lisäksi kun näytti kattavan valikoiman muita kortteja (pankkikortti, Kela-kortti, kauppojen etukortteja) niin se oli riittävä todistus siitä, että minä olen minä. En olekaan tätä ennen todistanut henkilöllisyyttäni kuvattomalla Plussa-kortilla :D

Nuo on sitten ne Lankahamsterigrammat. Pääsin yli puolen kilon ja se on paljon se. Tänään sain aamulla valmiiksi viimeiset työt enkä enää aio hamsterigrammoja kartuttaa.

Tämä seuraava työ oli tuskainen tehdä. Siitä piti tulla pulkkaan peitto. Tai vaunuihin. Mutta se jäikin noin pieneksi eli käyttö on potkukelkkaan istuma-alunen. Enää puuttuu se potkukelkka. Tai miksei tuo käy pulkkaankin. Katsotaan nyt mihin se lopulta päätyy. Kyllä minä kuitenkin sen potkukelkan haluaisin.

Istuinalusta potkukelkkaan

Lanka: Sekalaisia keränjämiä, joista ainakin yksi oli Seitsemän veljestä. Yksi pieni lankakeränen oli niin vanhaa vuosikertaa, että muistan siitä nuorena tyttönä neuloneeni barbille puseron. Eli noin 26 vuotta sitten. Reunuksissa Gjestal Jannea. Neulottu kaksinkertaisella langalla. Kulutus 210 g.

Puikot no 5½.

Ohje: Mallineule kirjasta Punokset puikoille.

Kun aloitin tekemään tätä olin ihan varma, että nyt kuluu ihan sukkana jämälankakeriä kun teen vielä kaksinkertaisella langalla. Joo. Kyllä olisi kulunut jos vain olisin viitsinyt tehdä sen kokoisen kun ensin suunnittelin. Mutta lanka kaksinkertaisena oli niin paksua, että aivan liian pienillä puikoilla sitä oli kankea ja jäykkä tehdä. Eli meni monta iltaa, etten kajonnut koko työhön. Kun oli niin tylsä neuloa. Vaikka tuo mallikerta oli aivan ihana. Sen valitsin siksi kun se on kummaltakin puolelta samanlainen eli ei ole väliä miten päin tämän työn sinne potkukelkan istuimelle asettaa.

Tämä pitää vielä kastella ja muotoilla mittoihinsa. Vaikka se näyttää jo noinkin aika hauskalta.

Tämän lisäksi neuloin kolme lisäimua vaippoihin.

Hahtuvaimut

Lanka: Värilliset Pirtin kehräämön ja valkoinen Ruskovillan villahahtuvaa. Kulutus 40 g.

Puikot no 5.

Ohje: 12 silmukkaa, noin 80 kerrosta ainaoikeinneuleena.

Nämä puolestaan pääsevät tänä iltana lanoliinikylpyyn imutehon parantamiseksi.

Seuraavaksi teen jotain vähän pienemmillä puikoilla. Ehkä jatkan keskeneräistä villatakkia. Tai sitten Punokset puikoille kirjasta sitä Aura-huvia. Mietitään.

Lankahamsterikuu ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Toisaalta harmittaa kun jotain jäi tekemättä, mutta toisaalta tein enemmän kuin olin suunnitellut. Ja lankaahan en ole ostanut, mikä on jo suuri saavutus. Piti tehdä kahdet hahtuvahousut, polvisukat tai liivi itselle, lapaset miehelle ja pehmoapina. Tein yhdet hahtuvahousut ja hahtuvaimuja, kynsikäslapaset itselle, lapaset miehelle, pehmoapinan, kahdet pienet sukat SPR:lle ja istuma-alusen. Eli tyytyväinen olen. Varsinkin siihen, että sain tuon apinan tehtyä. Langanostolakkoa en voi jatkaa koska joudun tilaamaan hahtuvaa, että saan noita housuja vielä parit neulottua. Eipä niillä mikään kiire ole valmistua, mutta nyt kannattaa tehdä kun on motivaatiota.

***

Voitin Nirunarun nyörit -blogin arpajaisissa 'Virkeyttä virkkaamalla' -palkinnon. Paketti tuli postilaatikkoon jo toissapäivänä.

Lankaa, bambuvirkkuukoukku ja suklaata nam. Kiitos kiitos paljon :O) Bambuinen virkkuukoukku oli etenkin iloinen asia. Sen kun voi ottaa lentokoneeseen mukaan. Vaikka eipä tässä juuri minnekään olla lähdössä.

Eilinen päivä jää meidän perheen historiaan monessakin asiassa. Saatiin maksettua asuntolaina pois. Nyt on talo viimeistäkin neliösenttiä myöten oma. Tulipa siitä kepeä olo. Samalla avattiin tietysti Toivolle tili ja otettiin possu. Voi poika alkaa säästämään viikkorahojaan :D

Seuraavakin tapahtuma on eräänlaista perheen historiaa. Koska menin illalla huovutuskurssille se tarkoitti sitä, että olin nyt ensimmäistä kertaa erossa Toivosta. Käytiinhän me miehen kanssa tammikuussa kahdestaan ulkona syömässä, mutta nyt jäin ihan yksin. Etukäteen hermoilin sitä kovasti. En sitä, että miten mies pärjää Toivon kanssa, vaan sitä miten minä pärjään ilman Toivoa. Ja ilokseni voin todeta, että hyvin pärjäsin. Soitin kotiin vain kerran :D 

Ensin pyörin muutaman tunnin kaupungilla ja kävin kaikissa niissä kaupoissa, mihin ei lastenvaunujen kanssa ole asiaa. Sitten illalla sinne kurssille.

Mahtava päivä siis. Vaikka täytyy myöntää, että kaikki ne suunnitelmat, mitä olin kurssin varalle etukäteen tehnyt ovat nyt vanhoja suunnitelmia. Uusia tuli eilen illalla tilalle ja taidan sittenkin tehdä jotain värikästä tällä kertaa, vaikka olinkin varautunut huovuttamaan mustaa. No, ehkä yhden mustankin työn teen.

Oli kiva nähdä tuttuja kasvoja kurssilla. Oli kiva päästä aikuisten seuraan. Oli kiva olla yhdessä käsitöitä harrastavien ihmisten kanssa ja puhua käsitöistä. Oli kiva suunnitella omia huovutustöitä. Oli kiva kun sai kotiin tullessa syödä sydänmunkit. Oli kiva kun sai tehdä ostoksia kaupungilla. Ja erityisen kiva oli kuulla, että Ritva on pongannut tämän blogin :O)

Ja jottei ihan kokonaan vauvan kanssa eläminen jäisi paitsioon niin seuraavassa paljon tekstiä kestovaippailusta.

Hitaaseen tahtiin on valmistunut vaippoja. Aina silloin tällöin saan yhden ommeltua valmiiksi. Ihan jokaista en joka kerta tänne blogiin viitsi päivittää, mutta nyt voisin taas muutaman vilauttaa. Blogin Kestovaipat-sivulle olen laittanut näytille kuvat kaikista tekemistäni vaipoista.

Viimeiset valmistuneet vaipat ovat kokoa M ja kaavat apinakankaisiin vaippohin on saatu Kestovaippayhdistyksen kurssilta. Ruskean vaipan kaavan sain Liljankukalta. Kaikki ovat sisätäyttövaippoja eli vaipan sisälle voi pujottaa tarpeen mukaan lisäimuja, joita myös kuvassa.

Näiden vaippojen päällipuoli on kaikissa flanellia, ruskea ostettu Eurokankaan palalaarista ja apinakangas on tilattu Kestovaippakaupasta. Sisäpuolella näissä on joko hamppuneulosta tai puuvillasherpaa - nämä myös tilattu Kestovaippakaupasta. Hamppuneulos on ainakin minusta ollut ihan ykköstä vaippamateriaalia, sitten kun se paras imukyky on muutaman pesun jälkeen saavutettu. Sherpaa en ole aiemmin kokeillut eli nähtäväksi jää sen teho.

Tuo apinaflanelli on minusta hauska kangas ja se tuli käytettyä viimeiseen rippeeseen asti. Vaippojen leikkaamisen jälkeen, lopuista kankaista leikkasin kestositeitä, kuvassa vilahtavia ei-kovin-pyöreitä-liivinsuojia ja vielä erikseen noita apinoita koristelutarkoitusta varten varastoon.

Niin ja kaikki vaipat on tarranauhakiinnityksellä.

Kestovaippojen käyttö sujuu meillä jo hyvin ja on sujunut jo jonkin aikaa. Vahinkoja tietysti sattuu, mutta eikö niitä satu myös kertakäyttövaipoillakin. Ainakin olen kuullut puhuttavan niistä niskakakoista, joita ei pitäisi kestoilla tulla. Kestovaipoilla tulee nilkkakakkoja. Niitä on jo nähty ja niskakakkoja ei ainakaan vielä. Eli kai tuossa sitten jotain perääkin on. Vai onko?

Olen aina pitänyt itsestäänselvyytenä sitä, että meillä tulee vauvalla olemaan kestovaipat. Jopa jo silloin kun kestovaippoja ei tässä muodossa tunnettu, vaan oli vain harsot. Silti on naurattanut se yksi pieni asia kestovaippojen puolesta olevassa propagandassa. Ja se on se, että kestovaipat on paljon kivemman näköisiä kun kertakäyttövaipat ja niitä on sen takia hauskempaa vaihtaa. Se kuulosti hölmöltä. Ei kuulosta enää. Meillä kumpikin - sekä minä että mies - valitsevat aina vaipanvaihdon yhteydessä innokkaana seuraavaa vaippaa. Sitä vaippakorin sisältöä on kiva pyöritellä. Pakko siis hyväksyä se hassu tosiasia, että kaikkien muiden kestovaippojen hyvien puolien lisäksi on vaippojen vaihtaminen ja niiden valitseminen erityisen mukavaa.

Minkälaisia olivat kestovaipat ennen. Sideharsoja. Ja mitä sitä ennen? Ihan kuin joku olisi joskus puhunut sanomalehdestä. Vai muistanko nyt jonkun vanhan uneni? Äiti kertoi, että minulla oli harsojen päällä kolmionmuotoinen muoviliina. Harmi, ettei niitä ole enää tallella. Minun ollessa vauva oli kyllä jo kertakäyttövaippoja ja niitä jopa jaettiin ilmaiseksi. Siis isoja määriä - ei mitään näytepakkauksia. Mutta äiti ei ottanut, koska ei halunnut täyttää kaatopaikkaa. Tai tunkiota.

Kestovaippojen ohella meillä on kokeiltu myös osapäivävaipattomuutta. Mutta ei niin kovin hyvin tuloksin. Toivolla kun tulee se pissaähinä juuri sillä hetkellä kuin se pissakin - ei mitään edeltävää vinkkiä. Kyllä me silti jatketaan harjoituksia. Kyllä se pissa osuu joskus sinne minne pitääkin eikä aina lattialle, sukille, sänkyyn, leikkikoiran päälle...

Ensimmäinen hamsterityö valmistui lauantaina. Toivolle hahtuvahousut.

Villaiset vaippahousut

Lanka: Ruskovillan hahtuva. 100% villaa. 70 g kului ja pieni pätkä Novitan Huopasta kirjailuun.

Puikot no 5.

Ohje: Ruskovillan hahtuvakerän mukana tullut, lahkeet tehty ohjetta pidemmäksi.

Vaikka tällaiset ainaoikeinneuleet on sellaista yksinkertaista ja helppoa neulottavaa ja varsinkin noin isoilla puikoilla niin silti noista housuista löytyy virheitä. Tykkäsin näköjään välillä tehdä nurjiakin silmukoita. Ei ne kohdat sieltä erotu, mutta vähän harmittaa varsinkin kun mainostin kotona näiden neulomisen olevan sellaista aivotonta hommaa. Mulla ei siis ehkä sitten ole niitä aivoja kun näihinkin sain muutaman virheen ujutettua.

T-kirjailu tarkoittaa näissäkin housuissa takapuoli tai Toivo. Ensin piti kirjailla nalle sinne taakse ja sitten auto ja sitten joku vaan olio ja sitten maalitaulu ja sitten ihan vaan koukeroita. Mutta aina meni pieleen. Käytin aivan kamalan paljon aikaa tuohon kirjomisen aloittamiseen ja poistamiseen. Ehkä olisi kannattanut ensin hahmotella vaikka nuppineuloilla sitä kuviota sinne eikä ihan suorilta käsiltä yrittääkään kirjailua. Sitten päädyin lopuksi tuohon t-kirjaimeen. Onhan sekin sentään jotain.

Toisia hahtuvahousuja en sitten teekään kun ei ole tarpeeksi hahtuvaa jäljellä. Olisi kyllä neljän eri kerän loput ja niistä kyllä yhdet housut saisi, mutta en halua tehdä noin monella värillä - kahdella kyllä menisi, mutta kahdesta kerän jämästä ei lanka riitä. Eli seuraavat hahtuvahousut tehdään vasta maaliskuussa kun saa taas ostaa lankaa. Mutta onneksi noita muita lankoja riittää :D Seuraava työ eli lapaset on jo aloitettu ja ne saan varmasti jo tällä viikolla valmiiksi.

Kiitos ihanille blogiystäville tunnustuksesta! Tämä teki mun päivän :O)

Vaikeaa tässä on taas se, että kenelle laittaa kun on niin monta jolle voisin sen antaa eli kaikki, joiden linkit on mun blogissa ja aika monta joiden linkkejä en ole tuohon ehtinyt lisäämään. Eli teille kaikille tämä tunnustus!

Viikonlopun aikana käytiin vähän pienillä ostoksilla (kukkia ja kukkia ja tutteja ja kaasulamppu alekorista telttaan valoksi) ja taas tänäänkin olisi tarkoitus mennä kaupungille. Ja kangaskauppaan. Vaikka melkein kaikki entisetkin kankaat ovat vielä ompelematta.

Viime päivinä olen aina sopivan raon tullen piirtänyt kaavoja ja leikellyt kankaita - suurimmaksi osaksi kestositeitä ja pikkuhousunsuojia. Vaikkei niille ole just tällä hetkellä mitään käyttöä. Mutta olenhan saanut tuosta kankaiden leikkaamisen ilon.

Viime kuukausina melkein kaikki ompelujutut ovat liittyneet tavalla tai toisella vauvaan: kestovaippoja, vauvan petivaatteita, imetyspusero, vauvan huoneeseen verhoja... Kestovaippoja leikkaan ja ompelen kyllä viikoittain, mutta en niitä sen kummemmin täällä esittele. Vaan tuolla erikseen tehdyllä Kestovaipat-sivulla. Tässä nyt kuitenkin välillä kuva  yhdestä.

Löytyi kirpputorilta tuollainen ihana vohvelikangaspyyhe, jossa oli kivat koristelut jo valmiina. Sisäpuoli on flanellia. Koko M eli ihan vielä ei tämä ole Toivolla käytössä.

Seuraava ompeluskin liittyy tietenkin vauvaan vaikka olikin minulle itselle. Eli liivihame. Olen liivihameiden suurkuluttaja. Ollut jo vaikka kuinka kauan. Raskausaikana ne jäivät kaappiin kun eivät mahtuneet vatsan kohdalta. Ja edelleenkin ne ovat kaapissa kun eivät nyt mahdu rintojen kohdalta.

Ompelin Toivon ristiäisiin itselle sitten vihdoinkin sellaisen liivarin mikä mahtuu rintojenkin kohdalta päälle.

Kangas on polyesteri/viskoosi -sekoite, napit kookosta. Malli oma. Hameen alaosaan ei varsinaista kaavaa ollut vaan ompelin muotolaskoksia sitä mukaan kun sovitin mekkoa päälle.

Kiitos paljon kommenteista: kastemekko, ristiäisistä, nimestä ynnä muusta.

Kastevesi on jo juotu kissojen toimesta pois. Ei siinä kauan mennyt. Pulloon veden olisi voinut myös säilöä, mutta kun. Meillä on jo pullotettuna 'riesana' miehen kastevesi. Riesana siksi kun se pullo on niin iso ja ruma ja siinä on ruma ja pölystä pinttynyt vaaleanpunainen silkkinauha ja miehen nimi ja kastepäivä on kirjoitettu vanhaan Sokoksen hintalappuun. Melkoinen kammotus siis. Pullo oli meillä jo syksyllä kirpputorilla mukana, mutta eihän sitä voinut myydä. Ei kai kukaan olisi ostanutkaan. Eikä sitä vettä voi poiskaan kaataa. Pullo siis kököttää tällä hetkellä jossakin kirpputorilaatikossa ja minä toivon, että se katoaisi sieltä itsekseen.

Tämän vuoksi en halunnut säilöä Toivon kastevettä. Ettei siitä tule kenellekään riesaa. Paitsi jos olisi ollut oikein sopiva ja kaunis pullo.

Onneksi joku tuli oikein tyytyväiseksi vedestä :O)

***

Mulle soitti -joulukuun puolella jo- yksi tosi hyvä lehtimyyjä. Siksi hyvä kun se sai kaupattua mulle puoleksi vuodeksi Suuren Käsityölehden. Ensimmäinen numero tuli tällä viikolla. Ja siinä oli vaikka mitä kivaa - mun mielestä. Kerrankin. Aika usein koko lehti on sellainen, että siinä ei ole mitään. Nyt oli muutama kiva vaatteen kaava mulle ja monta vauvalle ja muutama kiva vauvan neule, joista yhtä on jo aloitettu. Etenkin se vauvan haalarin kaava oli kiva, vaikken yleensä retrovaatteista pahemmin perusta. Johtuu kai siitä kun itse olin lapsi silloin 70-luvulla ja jouduin käymään ala-astetta lahkeet lepattaen niin sain sitä jo silloin ihan tarpeeksi. Eli tässä parina päivänä olen piirrellyt kaavoja ja vähän neulonutkin. Jossain välissä ehkä ehdin myös ompelemaan.

Kaavoja tuli myös valmiina mulle postissa, kun Liljankukka lähetti kestovaippojen kaavoja. Suuret kiitokset! Kyllä tulevat heti kun mahdollista kokeiluun.

Aika lyhyitä ja vähäisiä on ne välit kun ehdin mitään tekemään. Ja etenkin kun Toivon nukkuessa odotan vain, että koska sitä herätään enkä oikein osaa mitään edes tehdä. Nyt kun vauva on alkanut seurustelemaan olisi sitä vain niin kiva koko ajan seurata ja seurustella mukana.

Jotain voi kuitenkin tehdä samalla kun vauva nukkuu sylissä. Eli neuloa jotain pientä. Ja pientä oli viimeksi vauvalle villahousut.

Pirtin kehräämön hahtuvaa kului noin 50 g puikoilla no 5. Taakse on kirjottu T niinkuin takapuoli ja samalla se on tietenkin T niinkuin Toivo <3 Kirjailu on tehty ruskealla Huopasella. Vähän isot nämä on vielä, mutta käyttöön otettiin kuitenkin että saadaan vähän huopumaan. Niin ja ohje oli Ruskovillan hahtuvapaketin kylkiäisenä.

Kiitos paljon uuden vuoden toivotuksista ynnä muista. En ole paljon ehtinyt viime päivinä paljon netissä vierailla. Kaikki vähänkin ylimääräinen aika on mennyt ristiäisten järjestämiseen tavalla tai toisella. Vaikka se ei mikään iso tilaisuus ole niin sitäkin tärkeämpi meille.

Ja vaikkei järjestämistä kovin paljon ole, niin yksikin pieni juttu saattaa aiheuttaa aivan älyttömän paljon päänvaivaa. Kuten meillä kynttilänjalka.

Meidän talo on pullollaan erilaisia kynttilänjalkoja. Mutta ei yhtään lasista. Ja kastepöydän kynttilänjalan pitää olla lasinen. Tai muuten on koko tilaisuus piloilla. Tämä koskee vain meidän pojan ristiäisiä. Ja vain minun mielestäni.

Äidillä olisi kivaa Iittalan Festivo-sarjaa ja ajattelin lainata sen pienimmän kynttilänjalan. Mutta kun. Äiti muutti marraskuun lopussa. Tai oikeastaan mun veli muutti kaikki äidin tavarat. Ja ne on melkein kaikki vielä laatikoissa. Ei löytynyt kynttilänjalkaa kun sitä etsittiin. Ja sitten oli jo vauvalla nälkä ja etsiminen keskeytyi.

Myöskään kirpputorilta ei löytynyt yhtään lasista kynttilänjalkaa. Tai no pari, mutta aivan kamalan rumia ja yksi kömpelö Festivo-jäljitelmä. Ei kelvannut meille.

Minkäänlaisia lasisia kruunukynttilöiden jalkoja ei löytynyt suurista kaupoistakaan: Ei ollut Prismassa, ei Citymarketissa. Mies menee tänään vielä katsomassa Sokoksesta - siellä kun on tuo valikoima hiukan laajempi. Jännittää että löytyykö. Ja kun tuo Festivo on vielä tuotannossa eli luulisi sitä löytyvän jostain. Tai edes joku muu lasinen. Voi kun yksi mokoma pieni asia voi tuottaa paljon huolta ja murhetta.

Muuten vähäiset järjestelyt ovat sujuneet hyvin. Onneksi.

Uuden pöytäliinan ompelin tuvan pöydälle myös juhlan kunniaksi. Jos tätä oikein ompeluksi voi sanoa. Kun ompelee pöytäliinan reunapäärmeet. No onhan siinä sentään tuo vaippakin.

Eli Marimekon Ananas-kangasta ostin pöytäliinaksi. Pidän tuosta kovasti. Vaippa on samalla hyvällä kaavalla ommeltu taskuvaippa kuin kaikki muutkin. Sisäpuoli hamppuneulosta ja ulkopuoli vanhasta käsipyyhkeestä sydänkoristeella. Täytyy tuota hamppuneulosta tilata lisää. Vaikka se on aika arvokasta on se myös kovin imukykyistä. Ja ohutta verrattuna noihin pyyhkeisiin.

Valmiita käsitöitä olisi enemmänkin esitellä, mutta en ole niitä vielä kuvannut eli tarinat sitten kun olen kuvat saanut otettua. Eli jotain olen huovuttanut ja neulonutkin. Oikeastaan siksi en ole kiirehtinyt noiden kuvaamisen kanssa kun niissä on joissain vauvan nimi enkä sitä haluaisi vielä paljastaa. Muutaman päivän päästä vasta.

Seuraavassa melko tylsiä juttuja. Mutta esittelen ne täällä kuitenkin. Onhan niiden tekemiseen sentään aikaa jonkin verran mennyt, vaikka saumurilla tehtynä ei juuri ompelutaitoja tarvitse. No. Onhan tuolla sentään johonkin tarvinnut päärme tehdä ja kuminauhaakin kiinnittää.

Ekana kestositeitä ja liivinsuojuksia. Näiden kanssa tuli melkein paniikki. En ehtinyt ennen vauvan syntymää tehdä ja tarve näille oli kuitenkin suuri. Eivät ole kovinkaan taiten tehty eikä lopputulos silmiä hivele, mutta kyllä käytössä ovat ihan erinomaiset.

Liivinsuojat on tehty flanellista, froteesta ja hamppuneuloksesta. Ovat hyviä. Eikä tartu kiinni ihoon kuten kertakäyttöiset. Eikä kutita. Ja näille mä keksin hauskan jatkokäytönkin: lasinalusina synttäripippaloissa :D Etenkin sopivia maitolaseille :O)

Kestositeet on tehty flanellista. Vihreän flanellin mies kävi mulle ostamassa, valkoista löytyi omasta varastosta ja ruudullinen liila on miehen vanha paita. Ja kaikki näitä käyttävät tietävät, miksi ovat paljon parempia kuin kertakäyttöiset. Ei hiosta eli hengittää, ei tule ihottumaa ja haavakin paranee nopeammin. Kellä sellainen sitten on.

Joo. Huippurumia on nuo siteet. Mutta eihän niitä kukaan katsele.

Ja koska saumuri oli valmiiksi esillä saumasin vielä suuren läjän harsoja ja vaippoihin kuivaliinoja. Tylsää hommaa, mutta pakkohan sekin oli tehdä.

Kivempaa oli sitten näiden XS-kokoisten kestovaippojen ompelu. Kaavana sama kestovaippayhdistyksen kurssilta saatu, mutta hiukan pienennetty eli kavennettu malli. Toisessa materiaalina samaa flanellia kun äidin siteissä ja toisessa sisällä flanelli, ulkona collegeneulos.

On nämä kyllä aika söpöjä :O)

Ympärysmitta näyttää näissä olevan ihan ok, mutta tuo jalka on vauvalla vielä niin kapea, että katsotaan nyt fuskaako sieltä jotain. Tänään kuitenkin on nyt vihdoin ekaa kertaa kestovaippa pojalla kokeilussa. Kohta tarkistetaan onko toiminut vai onko tullut lahkeesta tavarat ulos.

Sitten vielä yksi mestarillinen ompelutyön näyte. Kapaloliina. Huimaa taitoa vaativa reunojen päärmäys. Materiaalina puuvillaflanelli. Mies kävi ostamassa tämän kankaan kun oltiin vauvan kanssa kotiuduttu. Pyysin tuomaan noin metrin flanellia. Mies tuli kotiin ja sanoi, että flanellia ei löytynyt, mutta kelpaako puuvillaflanelli :D Tämä naurattaa kaikkia käsityönharrastajia, varsinkin ompelutaitoisia. Muita ei naurata yhtään. Miestä ei ainakaan.

Eli meillä vauva kapaloidaan. Aina se ei toimi ja kapalokin välillä purkautuu. Tarvitaan kai vielä vähän harjoittelua. Siihen on avuksi lahjaksi saatu Pieni kapalokirja. Siinä on kyllä paljon hyviä neuvoja. Opetellaan.

Tässä esimerkki purkautuneesta kapalosta.

Muutamia pieniä villaneulomuksia on valmistunut viime päivinä. Villaiset vaippahousut, tossut ja sukat.

Tossut on neulottu Woolista puikoilla no 2½. Lankaa kului vajaa 20 g. Viiteellisenä ohjeena käytin Käspaikan Neulonta A & O tossujen ohjetta. Aika tavalla muuttelin sitä. Käytin koko tossuissa pidennettyä helmineuletta. Ihan täydellisen tyytyväinen en ole näihin, mutta kyllä ne käyttöön kelpaavat.

Sukat on myös Woolista puikoilla no 2½. Langankulutus noin 25 g. Ohje löytyy Suuresta käsityölehdestä 9/2001. Ihan vahingossa löytynyt ohje. Tuo lehti oli menossa jo kirpputorille siksi kun siinä ei ollut mitään tarpeellista. Selailin kuitenkin vielä noita kirppislehtiä ja siinähän oli monta sivullista vauvanneuleiden ohjeita. Lehti poistui heti kirpputorikasasta.

Aika tylsän väriset nämä sukat. Me sanotaan tätä väriä mummun villahousujen väriksi. Kun mummulla oli tämän väriset villahousut. Ja naapurin mummullakin. Väri näytti kyllä kerällä paremmalta. Mutta ehkä sukat sitten ovat käytössä muiden vaatteiden kanssa paremman näköiset. Muuten olen tosi tyytväinen sukkiin. Ja näitä oli kaiken lisäksi kiva tehdä. Ei tietoakaan sukantekokammosta. Johtuu varmaan siitä, kun tuo kantapää tehtiin vähän eri tavalla. Luulen, että tein siinä silti jonkinlaisen virheen koska se näyttää ehkä hiukan oudolta. Mutta se ei todellakaan pilannut sukanneulomisiloa :O) Ja seuraavat sukat on jo puikoilla. Ja ihan aikuisen kokoa!

Villaiset vaippahousut jälleen Ottobren ohjeella. Lankana Pirtin kehräämön hahtuva ja puikot no 5. Hyvin onnistuivat. Vaikka juuri näitä neuloessa niska jämähti hetkellisesti. Taisin vähän silloin innostua liikaa.

Kirjoin housuihin pienen sydänkoristeen sukkien beigellä langalla. Housuista tuli heti paljon kivemman näköiset.

Itselleni aloin tekemään kerrankin jotain värillistä. Liivihameen yläosaa Norosta. Kesken on vielä ja vähän sitä on hankala tehdänkin kun ei oikein pysty mittaamaan itseään kunnolla. Ja tämän yhden kappaleen tekemisen jälkeen huomasin, että lankaa riittäisi vielä isompaan liiviin, joten tämä kai joutuu vielä purkuun.

Vähän tylsän värisiä ehkä nuo vauvanneuleet. Mutta kun me ei tiedetä tuleeko tyttö vai poika. Siksi on pakko käyttää vielä neutraaleja värejä. Tosin kyllä aika moni muu jo tietää kumpi sieltä on tulossa. He, jotka aina tietävät etukäteen kumpi tulee. Osa tietäjistä joutuu kyllä pettymään. Koska. Osa tietää vauvan olevan poika ja osa tietää vauvan olevan tyttö. Kyllähän minäkin sen näillä todennäköisyysprosenteilla pystyn sanomaan. Se on tyttö tai poika :D

Aika rento oli eilinen päivä. Nukuin pitkään ja sen lisäksi vielä kahdet päiväunetkin. Kuulostaa laiskalta. Ja sitä se myös oli. Tosin nukkumisen lisäksi käytiin mökillä hakemassa uikkareita, jotka eivät olleetkaan mökillä vaan kotona. Tuli siis ajeltua. Mutta kaikkein reippain teko oli se, että melkein koko päivän virkkasin ranne harmaana kesäkassia. Eikä se ole vielä edes puolivälissä. Aika hidasta puuhaa. Joten ei taida valmistua täksi kesäksi :O)

Tänään sitten käytiin äidin ja Markon kanssa hoitelemassa perikunnan asioita. Siirrettiin puhelinosakkeita mun ja veljen nimiin ja traktori veljen nimiin ja sitten myös jotain pankkijuttuja. Kimmo oli meidän mukana ja mun oli ihan pakko sanoa sille pankin tädille, että meillä on matkassa oma turvamies. Tätiä vähän hymyilytti.

Mitäs muuta. Keittelin purkillisen lakkahilloa ja Arja kävi kyselemässä kissanhoito-ohjeita. Siivottu on ja pakattu matkalaukkua ja tietysti pesty pyykkiä ja kuivattu sitä myös :D Ja vihdoin sain tehtyä valmiiksi toisetkin villaiset vaippahousut, joten voin esitellä niitä vähän nyt. Nuo vihreäthän ovat olleet valmiina jo jonkin aikaa.

Molemmat on neulottu Pirtin kehräämön kaksinkertaisella hahtuvalla. Vihreisiin meni hahtuvaa vajaa 50 g ja ne on neulottu puikoilla no 5. Ruskeiden kulutus oli myös vähän auki 50 g ja puikot no 4. Eli ei kulutus juuri puikkojen koon myötä muuttunut. Vihreät on pehmeämmät tietenkin kun ne on tehty suuremmilla puikoilla, mutta ihan hyviltä kummatkin vaikuttavat. Näihin olen oikein tyytyväinen. Ei ole mitään kokoa jätti kuten nämä ensimmäiset. Kaikki housut olen neulonut samalla Ottobren ohjeella.

Nyt kun olen tehnyt noita pienempiä villahousuja Pirtin kehräämön hahtuvalla ja kolmet eri puikot ovat olleet käytössä (no 4, 5 ja 6), niin eniten pidin vitosen puikoista - tuli kaikkein sopivimman kokoiset ja tuntuiset housut. Lankana parasta neuloa oli ruskea hahtuva. Ehkä siksi kun sitä ei ole käsitelty ja siksi se oli rasvaisinta. Mutta myös siksi, että se ei katkennut kertaakaan silmukoita luodessa eikä neuloessa. Vihreä lanka sen sijaan katkeili yhtenään. Vai liekö se niin, että vasta ruskeita tehdessä opin oikean neulomistekniikan. Seuraavia tehdessä sekin varmaan selviää.

Alma valitsi parhaiksi housuiksi ruskeat. Liekö tässäkin syynä se villan rasvaisuus ja aito lampaan tuoksu.

Edelleen lämmin kiitos osanotosta. Tuntuu mukavalta kun muistatte. Elämä on jo aika normaalia ja ilon hetkiä on paljon. Mutta myös niitä surun. Ja välillä myös kiukun. Mutta kiukku tulee vain tietokoneen kanssa.

Olen tätä tekstiä yrittänyt laittaa blogiin jo neljä kertaa. Pari päivää sitten nämä jutut eivät vaan tallentuneet. Sitten en saanut kuvia ladattua. Äsken kone teki jotain automaattisia päivityksiä ja sammui kesken. Äst. Ja taas sitä kirjoitetaan. Saa nähdä miten tämän kanssa käy.

Maanantaina mulla oli neuvolassa käynti. Kaikki arvot ja mitat oli oikein hyvät. Ainoastaan Hb oli 114 ja sen takia jouduin vitamiinipilleri-kuurille. Yäk. Tänä aamuna otin ekan ja melkein se tuli ulos saman tien. Ainakaan aamulla en aio enää noita yrittääkään syödä. Niin paha maku jäi suuhun.

Muuten tällä viikolla olen jatkanut vähän keinuneuletta. Vauvalle tulossa nuttua.

Vauvan tulevaa huonetta aloittelin myös siivoamaan. Se on lähinnä toiminut tämän remontin ajan varastona ja sinne on kuskattu kaikki tiellä oleva tavara. Kuten kuvista näkyy.

Ja tässä toinen kulma.

Aika iso urakka on saada nämä pois ja paikoilleen ja sitten alkaa laittaa oikeanlaista sisustusta tuonne. Mutta kivaa puuhaa se varmasti tulee olemaan.

Viikolla käytiin myös yhtenä iltana mökillä. Siivottiin siellä. Mies ja sen veli laittoivat laiturin paikoilleen ja rakensivat sinne myös uudet portaat. Vanhat olivat aika lahot jo. Tänään on tarkoitus lähteä tuonne juhannusta viettämään ja nyt on hyvä mennä kun paikat on kunnossa.

Ja yksi valmis käsityö on odottanut jo pitkään esittelyä. Vauvaan liittyy tämäkin teos. Vaippahousut.

Lankana kaksinkertaista Pirtin kehräämön hahtuvaa ja puikoilla no 6. Ohjeen bongasin Uhoavan gnun sivuilta ja se löytyy täältä.  Housut on neulottu pienemmän eli vastasyntyneen silmukoilla, mutta nämä minun tekemäni kyllä paremminkin sopivat jättiläisvauvalle. Jopa niin jättiläiselle kuin minä itse - jos vain reidet mahtuisivat. Seuraavat on jo tekeillä pienemmillä puikoilla - jos nyt tulisi sopivat. Mutta kyllä nämä suloiset on jättikoostaan huolimatta.

Mukavaa ja rauhallista juhannusta kaikille!