Tämä helmikuun alku on ollut yhtä juhlaa. Ensin Saaran, sitten isän ja tänään Jutan synttärit. Nämä olivat 'juhlaputken' viimeiset pippalot. Jutta täytti 12 vuotta. Vietiin lahjaksi kirja huovutuksesta (kas kun ehti sen opuksen nimi aivan unohtua), huovutusneula ja villaa sekä lupaus huovutuksen oppitunnista. Huovutuspäivää ei sovittu, mutta yritetään pikapuoliin katsoa yhteistä aikaa. Jutta oli ainakin kovin kiinnostunut kun kysyi oikein kolme kertaa opastuksesta. Minä taidan olla siitä ihan yhtä innoissani :O)

Kissat meitä vastassa kun tultiin kotiin.

Tänä viikonloppuna en ole paljon käsitöitä ehtinyt tehdä. Perjantaina Noora ja Onni tulivat meille yökylään ja yö meni vaihteeksi Unoa pelatessa - ja minä en taaskaan voittanut. En ollut kyllä viimeinenkään.

Lauantaina nukuttiin myöhään ja iltapäivä meni kodinkoneliikkeitä kierrellessä. Miksi noita keittiökoneita on niin paljon erilaisia? Mistä sitä voi tietää mikä on hyvä ja mikä ei. Mä en ymmärrä tekniikasta mitään ja katsastankin koneita lähinnä siten, että tuo näyttää kivalta ja tuo ei tai tuo on liian kallis, mutta tuo ei ole niin kallis. Vaikeaa tulee olemaan valinta. Mies onneksi hoitaa sen teknisen puolen ymmärtämisen. Toivottavasti.

Lauantai-iltana jatkoin villatakin neulomista ja on taas todettava, että kyllä se tuntuu mukavalta ja olen siitä kyllä kovasti innostunut. Tosin kyllä tänään aloitin virkkaamaan pannulappua kun on kiva saada välillä jotain valmistakin ja tuon takin tekemiseen menee aikaa. Mulla on ajatuksissa polvisukkien neulominen mitä kovasti tekisi myös mieli aloittaa. Suunnittelin vähän, että jos teen ensin takin takakappaleen ja sitten sukkia nilkkaan asti ja sitten takin etukappaleet ja sen jälkeen sukat loppuun. Siinä tulisi aika kivasti vaihtelua.

Uskalsin jättää keskeneräiset työt levälleen sohvalle siksi aikaa kun oltiin synttärijuhlissa. Tai oikeastaan unohdin ne. Kukaan ei ollut onneksi koskenut. Ja koska nyt ei ole mitään valmista työtä esitellä niin laitan kuvan työn alla olevista.

Perjantaista asti mulla on ollut vähän kuumeinen olo ja kurkku kipeä. Nyt alkaa tuntua jo vähän paremmalta. Ja jalkakin tuntuu aika hyvältä, eikä se ole edes kovin turvoksissa. Huomenna jos ei ole kipeä olo niin saatan tehdä vaikka pienen lenkin. Huomenna muutenkin alkaa arki ja juhlaähkystä toipuminen. Itse olen sitä mieltä, että vaikka olisi kuinka dieetillä niin juhlissa kyllä saa ja pitää herkutella. Olisi epäkohteliasta olla ottamatta mitään. Kotona ja arkena voi sitten syödä tarkemmin.