Kiitos kyllä tuolista ihan hyvä tuli. Loppusilauksena tehty käsin ompelun jälki vaan ei ihan ehkä ole sitä mitä itseltäni yleensä vaadin. Oli kai vähän kiire. Vaikka ihmettelen, että mihin.

Eilinen Bond-elokuvailta vaihtui Prinssille morsian -illaksi. Kun se tuli sieltä televisiosta ja mun on pakko tunnustaa, että pidän Eddie Murphystä. Ja olihan siinä leffassa hassua 80-luvun tunnelmaa :O)

Tänään olen herännyt jo kamalan aikaisin ja ehtinyt sen takia tehdä vaikka mitä. Tai tarkemmin siivosin nyt sen pukuhuoneen. Ja kivaahan se oikeastaan oli. Pesin myös yhden maton ja huovutetun kaitaliinan. Nekin on odottaneet pesua jo vuoden vaihteesta asti. Käsin pesu on vain niin tylsää. Etenkin maton pesu huonossa asennossa pesuhuoneen lattialla. No, nyt se on kuivamassa ulkona ja minulla hyvä mieli sen(kin) takia :O) Toinen matto vielä odottaa pesuinspiraatiota.

Laitan tähän vähän kuvia sieltä pukuhuoneesta. Meidän pukuhuone on pesuhuoneen yhteydessä oleva pienen pieni tila. Jossa siis pesun jälkeen pukeudutaan :O) Samalla voisin vähän esitellä jotain itse tehtyjä juttuja mitä kuvissa vilahtaa.

Tuoli vielä kerran. Nalle on itse tehty. Joskus. Jotain mitä lie karvaa ja lastutäyte. Tyynystä selitykset täällä.

Tämä kuva on toiselta seinustalta. Muutahan tuohon huoneeseen ei sitten mahdu. Kaappi on mun papan tekemä, mutta haaveilen siihen isoa liinavaatekaappia, jota aion tässä kevään korvilla kyllä oikein tosissaan etsiä kirpputoreilta. Saisin vähän enemmän säilytystilaa tuonne. Nyt ei mahdu kuin kylpypyyhkeet ja pesujauhetörppö. Lipastoa en tietenkään aio hävittää vaan yritän mahduttaa sen jonnekin toisaalle.

Ja itse tehytä kuvassa. Kääk! Tulipa paha. Tuo harmaa huovutus, mikä näkyy seinällä. Ei ole mikään hieno ja sen takia se onkin täällä, ettei koko ajan ole silmissä. Sitä haluan pitää esillä vain ja ainoastaan sen takia, että se on mun ensimmäinen isompi melko onnistunut huovutustyö. Jostain kymmenen vuoden takaa. Suunnitelmissa on ollut kirjoa siihen päälle ja vähän kaunistaa sitä. Vaan kun kaikkia ajatuksia ei pysty eikä ehdi toteuttamaan aina heti. Tämäkin siis tapahtuu joskus.

'Joskus' on muuten tosi hyvä ajan määre! Käyttökelpoinen.

Ikkunaa ja verhoja oli vaikea kuvata. Tässä kuitenkin. Kaikki 'verhoston' osat on itse tehty. Salusiini ommeltu miehen vauva-ajan lakanoista. Sivuverhot on sideharsoa, johon on huovutettu ja kirjottu kuvioita. Ne ei kyllä kuvasta erotu. Keskellä roikkuva verkko on silkkiä ja villaa yhteen huovuttamalla tehty ja siitä piti tulla hame. Tuli vain liian pieni ja nyt se hame roikkuu kahdessa eri ikkunassa verhona. Sydän on huovutettu. Eikö erotukin hyvin?

Siinä siis meidän pukuhuone.

Kohta me lähdetään miehen serkun miehen synttäreille :O) 50 vuotta tulee siis täyteen ja on luvassa oikein kunnon juhlat. Kivaa. 

Sitä ennen aion vielä tehdä pari sivua tänne blogiin tai siis ainakin aloittaa niiden tekemisen. En siis linkitä niitä vielä, mutta jos tässä nyt jotain haamupäivityksiä tulee niin johtuu varmaan siitä ja olen pahoillani.