Viime sunnuntaina sain vihdoin ja viimein valmiiksi huovutushaasteen työni. Puolitoista kuukautta sitten ajattelin, että tässä on hyvin aikaa kunnes viime viikolla tajusin, että se hyvä aika loppuu pian kesken. Ihan syksyn hehkua tässä minun työssä ei ole, mutta niin ne on lehdetkin jo pudonneet puista ja luonto on ruskea ja harmaa. Olin tätä varten jo hyvissä ajoin kaivanut esille ruskan väriset villat. Mutta kun odotin näinkin kauan teki mieli tehdä lokakuun lopun värinen työ. Jos olisin tehnyt tämän viime keväänä, olisi väritys vaalea.

Kukon tehtävä ei ole pannumyssy eikä muukaan myssy, vaikka se on kooltaan hatun kokoinen. Tarkoitus on toimia karkkipiilona. Tähän päivään mennessä meillä ei ole ollut niin hyvää piikopaikkaa makeisille, että ne siellä säilyisivät. Nähtäväksi jää pystyykö kukko täyttämään sille annetun vaativan tehtävän.

Sain pääsiäiskanan kaavan viimetalvisen huovutuskurssin opettajalta Tuijalta. Kaava oli tietysti ehtinyt hävitä jonnekin, mutta ei ollut niin monimutkainen ettenkö olisi jotain sinnepäin osannut näillä huonoilla piirtäjätaidoilla itsekin piirtää. Eli idea ei ole ihan omasta päästä. Toteutus ja ulkoasu kyllä.

Kukko on tehty märkähuovutuksena kaavan avulla suomenlampaan villasta. Huovutin kukon rullaamalla bambuverhon, hyttysverkon  ja mäntysuovan avulla ja vanutin vanhan pellavapyyhkeen sisällä. Villaa kului noin 150 g. Työ kutistui alkuperäisestä koostaan reilusti, joistain kohdista jopa 30%. Nyt se on kooltaan tuollainen huopahatun kokoinen. Hyvä, että sain hattutukille pitkästä aikaa käyttöä kun muokkasin ja kuivatin tätä siinä.

Aikaa työhön meni noin kuusi tuntia: alkuvalmisteluihin ja villan asetteluihin 2, rullaamiseen 1½, vanutukseen 2 ja kahvitaukoon ½.

Huovutuksen aikana tulleet vauriot: reidet kipeytyivät, varpaaseen tuli rakko ja lopuksi pamautin vielä piirakkapalikalla sormeen. Mutta teen silti vielä näitä lisää jos saan joskus jostain noita kuusituntisia.

Tykkään kovasti tästä lokakuun kukosta.