Eipä ole viime aikoina kovin paljon konetta meillä avattu. Nyt on vaan ollut niin paljon muuta puuhaa. Tai sitten olen vain ollut ja haaveillut. Tai leikkinyt Toivon kanssa. Ikävämpää ajankulua on se, että reuma on ollut melko aktiivisella tuulella. Tylsää. Onneksi hyviäkin päiviä on ollut, eikä ne kipupäivätkään ole aivan koko päivää kestäneet. Ainakaan useimmat. Myös käsitöitä on valmistunut ommellen, neuloen ja huovuttaen - osa jo pitkän aikaa sitten, mutta kuvaaminen on jäänyt. Eli niistä ei tällä kertaa.

Joululahjoja olen käynyt hankkimassa jo useampana päivänä. Nastolassa, Lahdessa ja Helsingissä. Helsingin käynti yhdistettiin tosin samaan päivään kun käytiin siellä miehen serkun viisikymppisillä, joten ei niin kovin paljon ehditty kierrellä - ja nekin vähät mitä kierrettiin oli lelukauppoja.

Lahjojen lisäksi olen ostanut myös itselleni jotain pientä. Tarpeellista ja turhaakin.

Joulukalenteri ei ole itselle vaan Toivolle. Tosin minä vielä tänä vuonna hoidan luukkujen avaamisen. Postista löytyi kotimainen kalenteri. Ei sisällä suklaata.

Joulutähden ostin adventiksi pöytää koristamaan.

Tarpeeseen lasinen purkki ja tarpeettomuuteen lyhty.

Ja vaikka joulukoristeita löytyy kellarista pari laatikollista, olen joka joulu ostanut myös jotain uutta. Nyt meille kotiutui pieni harmaalakkinen tonttu.

Eniten kuitenkin tuli ostettua joululahjoja. Melkein kaikki lahjat hankittu ja suurin osa vielä paketoitukin. Näin aikaisin en ole ollut varmaan ikinä valmiina lahjojen osalta. Paitsi yhtenä vuonna kun aloitin joululahjojen hankkimisen jo joulun jälkeisistä alennusmyynneistä.

Muuta mukavaa viime viikolta on se, että voitin Villapilviä -blogin arpajaisissa. Ihan jo unohdin koko asian ja olin siksi kovin ihmeissäni kun postilaatikosta löytyi paketti. Sisältö oli vallan ihana: patalappu, Tove-lankaa, pienessä pussissa kaksi hyväntuoksuista tuikkua ja suklaata. Tove olikin minun ostoslistalla, mutta kun poikkesin Villapilviä -blogiin kiittämään paketista niin sieltähän löytyi oikein ohje Tovella tehtyihin lapasiin. Sellaiset sitten teenkin tästä ja jätän ne Tovet vielä sinne ostoslistalle. Kiitos kovin paljon Eva! Tämä oli ihana paketti <3

Minäkin olen kunnostautunut sen verran, että oman blogin arpajaisten palkinnot lähtevät kenties huomenna eteenpäin. Eihän tässä ole mennyt kuin kohta kaksi kuukautta kun arpajaiset järjestin. Olen niin hidas. Ensi kerralla kun ja jos järjestän mitään tällaista teen/hankin palkinnon jo ennen arvontaa. Kun se kerran näyttää olevan näin vaikeaa jälkeen. Ihan nolottaa.

Jätin sitten sen toivotun ja luvatun kuvan tänne viimeiseksi. Eli mun uusi tukka. Kuten sanottu, ei se niin lyhyt ole, mutta mulla on aina ollut pitkä, joten onhan se vieläkin outo. Vähän tätimäinen, mutta silti tykkään. Keveämpi, eikä tule kasvoille, joten pystyn pitämään auki. Mutta ylttyy vielä saparoillekin.

Etukäteen vähän hirvitti, että mitähän siitä tulee kun yritetään miehen kanssa tehdä yhteistyötä tuon tukan kuvaamisessa. Mutta sitten ihan vahingossa se otti meistä tällaisen kuvan niillä sukulaisen viisikymppisillä. Tuossa onneksi näkyy hiusten malli sen verran hyvin, ettei tarvinnut lähteä mihinkään kuvaussessioon. Kun me ei olla ammattilaisia - mies ei ole valokuvaaja enkä minä malli. Joten tähän kuvaan me ollaan kaikki tyytyväisiä. Toivottavasti tekin.