Meillä on nyt sairastettu kunnolla. Toivo ja mies kärsivät lähinnä vain nuhasta. Vaikka niin minäkin, mutta olo oli niin veltto ja huono ja voimaton, että mitään en jaksanut. Viimeksi tällainen olo oli vajaa kolme vuotta sitten kun podin elämäni pahimman ja toistaiseksi viimeisimmän krapulan. Nyt en pariin päivään jaksanut edes neuloa tai katsoa televisiota. Sänky tuli tutuksi ja sohva. Suihkusta vieraannuin. Sitä kesti vain kaksi päivää, mutta se tuntui viikolta.
Eilen jaksoin jo kirjoitella kommentteja blogeihin ja illalla uskaltauduin lähtemään Äiti-Puffalle neulomaan. Hyvä, että lähdin. Piristyin. Ja tänään on jo ihan toinen olo. Siispä illalla huovutuskurssille. Ja huomenna jatketaan. Ja sunnuntaina Tampereelle messuille.
Sitten kommentteihin jotain.
Joo, meillä katsotaan Mentalistia. Ne vauvan kypärämyssyssä tapahtuneet virheet ja purkamiset johtuivat kai suurimmaksi osaksi siitä, että neulojan ajatukset harhautuivat useasti siihen Patrick Janeen. Vaikkei se nyt niin komea ole, mutta kyllä se näköjään pään pystyy sekoittamaan.
Nukkumatti on ostettu lastenvaate/lelukotikutsuilta. Naperonuttu niitä myy.
Ja vauvanukke näytti tosi härskiltä ilman vaatteita. Siksi se sai pikimmiten pukineet. Kun en pystynyt sille Toivon vanhoja keskosvaatteita pukemaan. Tosin se näyttää välillä retkottavan jossain päin taloa alasti. Mutta sitä myös puetetaan yhtä innokkaasti kuin riisutaan.
Mimmulta sain tunnustuksen. Kiitos <3 Nämä on kivoja.
Tunnustuksen saajan täytyy
1. kiittää tunnustuksen antajaa
2. kopioida kuva ja liittää blogiinsa
3. linkittää tunnustuksen antaja blogiinsa
4. kertoa itsestään 7 asiaa, joita muut eivät vielä tiedä
5. antaa tunnustus seitsemällle
6. linkittää nämä blogiinsa
7. kertoa heille tunnustuksesta
Tässä ne seitsemän asiaa, mitä te ette vielä minusta tienneet. Luulen niin.
- Olen melkein aina haaveillut seitsemästä lapsesta. Nuoruuden sekoilut, epäonnistuneet suhteet ja muutama muukin seikka vaikuttivat asiaan niin, että ensimmäinen lapsi syntyi vasta kaksi vuotta sitten. Tästä johtuen olen ihan onnellinen jo yhdestäkin ja toinen on jo melkein liikaa. Silti haluaisin vielä tulla kerran raskaaksi ja jos näin käy, toivon, että saisin viitoset. Mies voi olla asiasta eri mieltä.
- Olen lapsena/nuorena sairastanut kolme kertaa keuhkokuumeen - joutunut joka kerta sairaalaan. Sitten leikattiin keuhkoista osa pois. Sen jälkeen diagnosoitiin nivelreuma. Kun se oli rauhallisessa vaiheessa ja olin jopa lääkkeetön, löytyi verenpainetauti. Tauteja riittää - silti totean usein, että on se hyvä kun saan olla terve :)
- En värjää hiuksiani enkä meikkaa. En jaksa meikata ja hiuksien värjääminen hennalla oli sen verran työlästä, että siihenkin väsähdin. Nuorena hiukseni ovat olleet myös siniset.
- Olen musiikkimaussa hyvin kaikkiruokainen. Humppaa en pysty kuuntelemaan ilman päänsärkyä. Eniten pidän kuitenkin punkista ja metallimusiikista. Etenkin siitä 80-luvun punkista.
- Olen tehnyt töitä pesukonetehtaassa tittelillä puristaja. Inhosin sitä työtä. Pyysin, että irtisanovat minut ja niin onneksi tapahtui.
- En pidä autolla ajamisesta, enkä ymmärrä autoista mitään. Enkä haluakaan ymmärtää. Viimeksi olen tankannut auton yli kymmenen vuotta sitten. En aina edes muista minkä merkkinen auto meillä on. Olen parkkipaikalla yrittänyt usein mennä väärään autoon - joka on joka kerta ollut myös eri merkkinen kuin meidän auto. Mutta sen tiedän autoista, että volkkarin pohjalevyssä on sen niminen osa kuin Napoleonin hattu.
- Pidän mieluiten päällä hametta tai mekkoa. Ja jopa sukkahousuja. Nykyään käytän kyllä enemmän housuja kuin ennen. En vain tiedä miksi. Farkkuja en omista. Viimeksi minulla oli farkut joskus teininä. Sellaiset siniset kloriitilla läikikkääksi valkaistut ja repaleiset.
Kun on niin tavallinen on vaikea keksiä mitään paljastuksia. Nuoruudesta niitä löytyisi kyllä reilusti. Onneksi niitä ei ole kuitenkaan pakko kertoa.
Annan tunnustuksen eteenpäin Majlle ja uudelle blogituttavuudelle Suonalle.
Kommentit