Kiitos kommenteista :) En ole syönyt vauvan kakkaa eli olen välttänyt vatsataudin. Joku tauti meillä kuitenkin nyt on, kun ollaan kaikki vähän nuhaisia ja väsyneitä.

Viime viikon oli mies talvilomalla. Ehdittiin siksi paljon. Vietettiin päivä Helsingin retkellä, kunnostettiin keittiön tasot, tehtiin kevätsiivo keittiöön ja vessaan, käytiin kylässä ja meillä kävi vieraita, kävin melkein yksin kaupassa. Tämän kaiken lisäksi oli Tyynen neuvola ja minulla Reumalla käynti.

Keittiön tasojen kunnostus oli se kaikkein eniten aikaa vievä juttu. Ei ainoastaan kunnostus, vaan myös hiontapölyn jälkisiivous. Mutta nyt se on tehty ja tasot näyttävät paremmilta. Ja keittiökin on siivottu. Jos kiinnostaa, niin tuosta urakasta on kirjoitettu tarkemmin remonttiblogissa.

Reumalla käyntikin vei melkein koko päivän, vaikka sieltä  yleensä selviää nopeasti. Oikean jalan nilkkaa katsottiin ultraäänellä ja todettiin, että se on ihan sökönä monesta kohtaa: varpaat, jalkapöytä ja nilkka. Eli ei mitään uutta.

Jalkapöytään laitettiin kuusi tai viisi kortisonipiikkiä. Se ei ole enää kipeä, mutta tuo nilkkaongelma kyllä vie kaiken tehon kävelystä. Seuraava aika lääkärille on jo parin kuukauden päästä. Tehokkaampia lääkkeitä ei vielä pystytä kokeilemaan, koska imetän. Eli kortisonia jalkaan ja samalla lääkityksellä jatketaan. Jollei nyt ihan huomattavasti huonompaan kuntoon tuo jalka mene. Sitten täytyy kyllä miettiä, voinko jatkaa enää imettämistä. 

Ranteen asiaa en Heinolassa edes ottanut puheeksi. Sormista ja rystysistä lääkäri totesikin, että vanhat ja tapahtuneet muutokset, ei tarvitse mitään tehdä.

Tiistaina oli vuorossa Helsingin retki. Retken tarkoituksena oli uusien kävelykenkien ostaminen. Ja palapelin. Kengät löytyivät melko kivuttomasti. Ihan parhaat. Nahkaiset, kotimaiset, tarpeeksi leveät ja korkeat. Tykkään tykkään.

Omalla ostosretkelläni Anttilaan ostin myös uudet tennarit ja pyöräilykypärän. Nyt on kenkiä niin että riittää.

Ja viikon lankahamsteriosuus. Villatakki eteni hyvin, kunnes tuli mutkia matkaan. Vartalo-osuus oli valmiina ja ensimmäinen hiha puolessa välissä. Sitten eilen illalla takkia sovittaessani huomasin, että olin poiminut hihan silmukat nurjalta puolelta ja jatkanut neulomista myös nurjalta puolelta. Eli hihan oikealla puolella olikin nurjaa neulosta :( Ja hiha purkuun. Onneksi olin viikonlopun aikana keskittynyt enemmän peittotilkkujen virkkaamiseen, joten vahinko ei ollut niin suuri kuin olisi ilman tilkkuvirkkausta ollut. Väärältä puolelta neulotun hihan lisäksi motivaatiota vähentää se, että takki on aivan liian suuri. Huoh. Eilinen menikin purkaessa ja harmitellessa. Tänään aion tarttua jälleen puikkoihin ja yritän saada hihat valmiiksi tämän viikon aikana.

Keräilyarpajaisten huikea palkinto on nyt arvottu. Arpa osui Julian kohdalle. Palkinto on vielä mietinnässä, mutta jotain tosi huikeaa se on.

Oli kiva lukea keräilykohteista. Aika moni näyttää haalivan noita muumimukeja. Kuten minäkin. Omalla kohdalla se keräily alkoi ihan vahingossa. Oikeastaan en edes pidä noista mukeista, mutta nyt kun niitä kerään, en voi olla enää  hankkimatta uusia kun niitä ilmestyy.

Monta kertaa olen tämän päivityksen aikana kuullut lauseet äiti lattiaan ja ei äiti kirjoita blogia ei. Joten seuraavaksi en enää kirjota tätä ja menen sinne lattialle.