Taidan aina tasaisin väliajoin kirjoittaa tästä samasta tylsästä asiasta eli siitä kun minun ompeluhuone täyttyy tavaralla ja sotkulla. Sotku tuli taas syksyllä. Kaaos ei kuitenkaan ollut niin hurja, kuin aikaisemmilla kerroilla, koska siivoukseen ei mennyt edes kokonaista päivää.

 

Huone oli ja huone on nyt.

Huone ei ole kovin viihtyisä. Tavaraa on aivan liikaa. Kalusteet tunkkaisen näköisiä. Säilytystilaa aivan liian vähän.

Huone sijaitsee alakerrassa, on huonosti eristetty ja hurjan kylmä. Remontti on sinne tulossa - joskus. Siihen asti saa kelvata näin. Ensin on yritettävä tehdä pientä ehostusta maalilla. Tänä talvena jos ehtisi. Myös pieni kaappi pikkutavaran säilömiseen olisi ostoslistalla.

Hyvä huone se kaikista puutteista huolimatta on. Tavaroita saa levitellä rauhassa, ompelukone saa olla aina esillä, samoin kankaat ja lapsillakin on omat lelunsa siellä. Talvella tarkenee kun pistää päälle paksun villapuseron ja huopatossut. Ompelu/askartelupöytä on suuri ja lipaston laatikoissa on paljon säilytystilaa. Tykkään omasta huoneesta.  

Ja nyt kun huone on taas järjestetty, pääsin pitkästä aikaa kunnolla ompelemaan. Ommeltavien juttujen lista on pitkä ja leikattuja kankaita on varmaan enemmän kuin ikinä.

***

Viikonloppuna ulkoiltiin. Vähän muuta kuin sitä tavan kävelyä tai lumitöitä tai pihalla hengailua. Toivo oli ekaa kertaa luistelemassa. Sopivan kokoisia luistimia on Toivolle kertynyt jo kolmet, mutta kypärä puuttuu vielä. Pyöräilykypärä sopi kyllä ihan hyvin tähän tarkoitukseen. Tänään taas harjoittelemaan.

Kotimatkalla luistelemasta poikettiin vanhalle sorakuopalle laskemaan mäkeä. Oijoi. En tiedä kellä oli kivointa. Minä ainakin huusin eniten ja olin lumisin.