Mukavissa merkeissä ja rauhallisesti sujui meidän jouluaatto. Mun veli käväsi aamulla ovensuussa perheensä kanssa toivottamassa hyvät joulut. Me puolestaan lähdettiin joulurauhan julistamisen jälkeen ajelemaan kylään mun tädin ja sedän luokse. Siellä käydään aina jouluisin ja se perinne on jäänyt siitä kun mummu oli vielä elossa ja käytiin mummulla aattoisin. Täti ja setä siis asuivat jo silloin siellä, se on mun isän kotipaikka. Illaksi mentiin vielä mun vanhempien luokse seurustelemaan ja kahville.

Haudoilla ollaan käyty aina jouluaattoisin, mutta tänä vuonna jätettiin väliin koska kaikki tiet ja polut on niin jäässä ja mun olisi aika vaarallista lähteä hautuumaalle kyynärsauvojen (olen siis vihdoinkin vaihtanut kainalosauvat kyynärsauvoihin, mutta vain ulkona liikkuessa!) taiteilemaan jäisten polkujen päälle. Poltettiin kynttilöitä miehen vanhempien ja muidenkin sukulaisten muistolle kotona. Tämä oli sitten ensimmäinen joulu joka vietettiin ilman Kimmon vanhempia ja se sai meidät jonkin verran haikeaksi ja taisi vähän itkuakin tulla. Mutta surulle ei annettu liikaa valtaa, vaan nautittiin muistoista ja siitä mitä meillä vielä on.

Illalla kotona siis ensin syötiin pitkään ja hyvin ja minä jouduin ihan avaamaan hameen ylänappeja. Sitten avattiin lahjat joita oli tosi paljon. Ja pikkutunneille asti pelattiin Trivial Pursuitin 1990-luku -peliä, joka ilmestyi yhdestä joulupaketista. Minä en pärjännyt kovin hyvin.

Sitten kaupallisiin tunnelmiin: laitan tähän vähän kuvia tämän vuoden joululahjoista joita oli siis paljon. Vieläkin vähän ihmettelen sitä määrää kahdelle aikuiselle, mutta kivahan noita paketteja oli aukaista! Ensin itse tehtyjä lahjoja:

Kaksi pellavakankaista sohvatyynyä, joihin on tehty ristipistokissat. Kissat on kuin meidän omat Alma ja Eemeli ja tyynyt ovat kooltaankin kuin kissat: Alma pieni ja Eemeli iso. Tosi hauska idea!

Päällystettyjä tulitikkuaskeja.

Täti oli neulonut lapaset.

Laudeliina pellavasta, kangasväreillä tehdyt pitsikuviot.

Seuraavia ei ole lahjan antaja itse tehnyt, mutta käsitöitä nämä ovat silti.

Kranssi. Tätä ihastelin yhdessä kukkakaupassa. 

Savitonttu on kynttilänsammuttaja.

Nämä loput eivät ole käsitöitä, mutta muuten kivoja lahjoja. Ei mitään tarpeellista, mutta kaunista kotiin.

Taulu sopii meidän kodin tunnelmaan.

Kauniita valkoisia peltiesineitä: lyhty, tarjotin ja enkeli.

Muita lahjoja: CD-levyjä (Salaisuuksia, joita yksinäiset huutaa unissaan, Synkkien laulujen maa, Rajaton sings ABBA), joulukoristeita, rahaa, mustikansininen mariskooli, hajuvesi, Kalevala korun pronssiset korvakorut, alusvaatteet (ensimmäisen kerran mies uskalsi ostaa ja se oli mulle iso ja suuri ja iloinen yllätys), pyjama, konjakkia, konjakkilasit, vuoden 2007 seinäkalenteri (2 kpl), saippuaa ja nalle.

Edit: Nämä meinasivat ihan unohtua: kaksi Arabian tonttutyttö -mukia ja Muumimuki Tuutikki sekä kahvia.

Ruokalahjojakin saatiin eli suklaata, Onnin tekemät mausteiset valkosipulit, Hanskin tekemät perunalaatikko ja maksalaatikko, Arjan ja Ollin hunajaa ja hilloja sekä Markolta pipareita ja kakkua.

Miehen saamia lahjoja en nyt tähän luettele muita kuin yhden, jonka itse tein eli neulotut lapaset. Lankana Novitan Nalle ja malli on oma. Pääkallon esikuvana on Sielun Veljien levyn Hei soturit kansikuva. Levyn kannen kallo on siis myös neulottu. Levy ilmestyi vuonna 1984 ja neuloin 80-luvun lopussa villapaidan, johon piirsin LP:n kannesta mallin. Tuo kallo ei ole kovin säännöllinen, joten helppo oli neuloa kun ei ollut niin turhan tarkkaa. Sille kuului myös tuo sädekehä, mikä ei tuossa linkin kuvassa näy. Harmittaa kovasti kun olen hävittänyt neuleen. Mutta tässä lapaset. Kallo on silmukoita jäljentäen tehty ja vain toiseen lapaseen. Toisessa lapasessa on sitten puolestaan peukalo neulottu harmaalla.

Siis me saatiin ihan tolkuttoman paljon lahjoja. Mutta vielä on yksi jäljellä ja se on tämä:

Ehdin sen jo selata tarkasti läpi ja ihan kivalta vaikutti. Sain sieltä paljon toteuttamiskelpoisia ideoita. Tämä kirja tulee varmasti kovaan käyttöön!

Tämä päivä on mennyt oleskellessa, musiikkia kuunnellessa, Internetissä, lueskellessa ja syötykin on. Eikä tämän kummempia suunnitelmia ole illaksikaan luvassa. Nyt siis selaamaan jälleen kirjaa:) Paitsi, että käyn ensin auttamassa äijää kaivamaan kultaa yhden erän!