Jotain valmista taas tänäänkin! Tein näistä ensimmäisistä isoäidin neliöistä sohvatyynyn eli yhdistin neliöistä neliön :D Tämän ison neliön ompelin ihan koneella kiinni valkoiseen pellavakankaaseen, sillä jos olisin virkannut taustan olisi kulunut paljon enemmän aikaa ja lankaa ja hermoja. Sitä paitsi tuota valkoista pellavaa mulla on varastossa useita metrejä.

Lankoina oli lankojen jämäkorista Novita Wool, Jussi ja 7 V ja pari mummolta perittyä outoa lankaa, joista toinen oli ihanan pehmeää ja toinen ikävän karkeaa. Eihän nuo langat ihan samanpaksuisia olleet, mutta se ei mun mielestä tällaisessa työssä haittaa ollenkaan. Neliöt kiinnitin toisiinsa virkkaamalla kiinteitä silmukoita.

Tyynynpäällisen värit ei ehkä ole ihan meidän sisustukseen sopivia, mutta olen ajatellut sijoittaa tämän meidän tulevaan pihamökkiin, jota ajattelin sisustaa enemmän hempeillä väreillä. Mökki on luvattu rakentaa ensi kesänä. Mies lupasi.

Näitä neliöitä mulla on valmiina enemmänkin (eri värisiä kuin nämä) ja niistä  olen aikeissa tehdä puseron tai liivin. Sitten kun palasia on tarpeeksi. Ne varmaankin kiinnitän yliluomispistoin, että tulee vähän keveämpi kuin tästä.

Eli aamupäivä meni komeasti tyynyn kanssa. No, ehkä olin myös ihan vähän netissä. Mutta iltapäivällä oli pakko ulkoilla kun meidän pihalle tuli vieras kissa. Se istui kivellä ja naukui kovasti. Tietty sillä oli hätä kun ulkona satoi vettä melkein kaatamalla. Menin kuistille (=ulos) huutelemaan sitä ja tulihan se siihen jaloihin ja oli kovasti silityksen kipeä ja naukui ihan hulluna. Annoin vähän raksuja ja hyvin maistui. Omat kissat sisällä olivat ihan hermona - ne varmaan kuuli ja haistoi vieraan. Kesti jonkun aikaa ennen kuin ne rauhoittui. Mä olisin niin kovasti halunnut sen killin meille sisälle ja sekin olisi tullut mielellään - kävi jo tuulikaapissa. Mietin jo, että soitanko miehelle töihin ja kysyn lupaa, mutta sitten aattelin, että turha soittaa, lupaa ei heru. Kyllä teki pahaa katsella kun kissa joutui takaisin sinne sateeseen. 

Pulassa mä olisin kyllä ollut jos tuon olisin sisälle laskenut. Tappelu olisi varmaan tullut ja kenen perään olisin lähtenyt ja mitä tehnyt. Ruokitaan sitten ulkona jos vielä tulee kylään :O)

Ja vaikka ulkoilin kissan kanssa niin en kuitenkaan hakenut postia vaikka laatikko on ihan parin metrin päässä ovesta. Laiska. Kun mies tuli töistä kotiin ja toi postin niin mulle tuli iloinen yllätys postin mukana :) SAY:n kirjekuori, joka piti sisällään seuraavaa: Kortti, askartelutarvikkeita ja ihana kännykkäkoru!

Kuva on vaihteeksi hiukan epäselvä. Tuo kännykoru on sievä ja taitaa olla peräti lasia nuo korun osat. Askartelutarvikkeista syntyy aivan varmasti jotakin! Kiitos paljon sinulle SAY :O)

Ja vielä ne bileet. Hih. Äidillä oli tänään nimpparit ja synttärit  eli me käytiin siellä kahvilla ja pullalla. Vähän hirvitti se pullansyönti kun pitäisi painoa pudottaa, mutta ei kai yksi pulla pahaa tee. Tai oikeasti kolme. Ja yksi suklaakonvehti. Voi voi. Nämä oli sitten tämän viikon ensimmäiset ja viimeiset herkut. Onneksi meillä on pitkästä aikaa suunnitteilla viikonlopuksi tosi keveitä ruokia. Eikä yhtään karkkia. Eikä pullaa. Lupaan kyllä raportoida jokaisesta lipsahduksesta tänne. Ekaan meni aikaa alle viikko. Toivottavasti muilla painonpudottajilla on lujempi tahto!