Tässä on viimeisen vuorokauden aikana tapahtunut muutama muukin mukava asia ulkoilun lisäksi.

Ensin meillä oli piparikakkutalkoot lasten kanssa. Nyt ekaa kertaa tehtiin kaikki yhdessä. Toivo teki pipareista suurimman osan, Tyyne kaksi ja minä hoidin kaulimisen. Yhteistyö sujui hyvin.

Eilen illalla oli Toivon kerhon joulujuhla. Minun ensimmäinen joulujuhla vanhempana. Se oli aika liikuttavaa ja ihanaa. Vaikka juhlaan lähdettäessä jouduinkin käyttämään melkoisen pahaa uhkailukorttia eli joulupukin perumista. Oli kyllä ensimmäinen ja viimeinen kerta sille uhkailulle, mutta minä niin halusin sinne juhlaan. Tietenkään Toivo ei suostunut laittamaan paimenen päähinettä ja kaapukin puettiin kovien vastustelujen jälkeen. Mutta kulkueessa poika kulki reippaasti. Aina sihen asti kun huomasi minut ja tuli viereen istumaan. Mutta hieno juhla oli.

Kolmas hieno hetki oli tänään aamulla - tosin mies sai sen kokea enkä minä. Eli oli Toivon nelivuotisneuvolalääkäri. Joitakin hienoja hetkiä kyllä lahjoittaa mielellään toisellekin vanhemmalle ja tämä on yksi niistä.

***

Tämän luukun askartelu on jälleen kirjasta Anna hyvän kiertää. Tällä kertaa tein neulatyynyn ananaspurkkiin. Neulatyynyksi huopunut vaate tai epäonnistunut huovutus. Vähän koristeita ja valmis on.

Onhan se vähän kuin leivos. Tuohon omaan tarvitsisin lisää valkoisia ja vaaleanpunaisia neuloja. Myös isot entisöijän neulat olisi kivoja. Eihän tuohon nyt ihan mitä tahansa nuppineuloja voi laittaa.