Viikonloppuna mies ja Toivo hakivat joulukuusen. Toivo toi reissulta kotiin enoltaan saamansa elämänsä ensimmäisen konvehtirasian. Ja voi sitä onnea. Mehän ei olla annettu Toivolle vielä makeisia. Muutaman yksittäisen karkin on poika silloin tällöin vahingossa syönyt sekä pari pääsiäismunaa ja muutaman palan suklaalevystä. Ja edelleenkin niitä makeisia haetaan kaupasta vain äidille. Mutta tämä rasia on nyt kokonaan Toivon. Silti Toivo otti vain pari jälkiruoaksi ja tarjosi meille kaikille muillekin. Eli melkein täysi rasia on vielä jäljellä.

Tänään on Toivon kerhon viimeinen kerta ennen joulutaukoa. Askartelin kerhon tädeille viemisiksi pienet heijastimet. Epäonnistuneesta huovutuksesta leikkasin sydämet ja vanutin niitä vielä reilusti. Heijastinnauha ja takana oleva hakaneula on kiinnitetty villalangalla.

Ja koska Salomaan kirjoittama kirja J.V. Snellmanin elämästä ja filosofiasta on edelleen tuossa keittiön pöydällä ja sivuja siinä riittää, paketoin nuo heijastimet kirjan sivuihin.