Alkuviikko on mennyt ihmetellessä pihassa olevaa kaivinkonetta ja ehkä enemmän kaikkea mitä se on tehnyt. Talon laajennus on nyt tosissaan alkanut ja kaivuutyöt on tietty se eka juttu.  Mies on tehnyt pitkiä päiviä työmaalla ja minä pitkiä päiviä lasten kanssa. Kun ollaan sisällä ne haluaa ulos ja kun ollaan ulkona ne haluaa sisälle. Mikään ei ole nyt hyvä, kun pitäisi päästä sinne kuopan reunalle ja kun ei pääse niin voi voi. Vasta kolme päivää mennyt ja oon jo aika poikki. Ei tämä yksinhuoltajana oleminen nyt varsinaisesti niin rankkaa ole, mutta se kuoppa ja siitä aiheutuvat asiat. Kuten se, kun pitäisi päästä siihen reunalle seisomaan. Tai laskea pyörällä suoraan sinne kuoppaan ja kun tätä ennen ei sillä pyörällä olla kertaakaan laskettu tuossa mäessä. Ja se kun sisällä ollessa hoetaan koko ajan sitä kun ei pääse ikinä ulos. Ja etenkin se kun pitää sata kertaa sanoa, että minne saa mennä ja minne ehdottomasti ei ja silti kukaan ei muka muista sitä. Ei edes kahdensadan kerran jälkeen. Sen kuopan vetovoima on kova.

Olisi pitänyt enemmän järjestää kaikenlaista ohjelmaa näille päiville ja tuleville. Se tämänpäiväinen pieni pyörälenkki ei kuitenkaan kestänyt kuin tunnin. Huomenna sentään poistutaan paikalta aamupäiväksi ja perjantaina mennään iltapäivällä serkun synttäreille. Ja viikonloppunakin on jotain menoa. Mutta ensi viikko näyttää siltä, että on vain yksi pieni meno yhtenä aamuna. Ja ehkä toinen jossakin välissä ja ehkä jopa kolmaskin. Nuo ehkät pitää nyt varmistaa varmaksi ja käyttää runsaasti aikaa siihen, että varaa sille seuraavalle viikolle joka päiväksi jonkin pitkän menon. Ja kyllähän siihen kuoppaan jossain välissä tulee ne perustukset ja salaojat ja se täytetään, joten ei tämä ikuista sentään ole.

Mutta kiva on kuitenkin kun tämä odotettu juttu on nyt vihdoin alkanut. Vaikka tässäkin blogissa laajennustyömaasta varmaan aika usein kirjoitan, löytyy siitä tarkemmin ja yksityiskohtaisemmin ja tylsemmin tekstiä kiinnostuneille Talossa tapahtuu -blogista. Linkkiä en nyt vieläkään uskalla laittaa, kun Vuodatus on minut niin usein sen takia heittänyt täältä pois, mutta eiköhän google tuon löydä.