Löysin tänään yhtä tavarakaaosnurkkaa siivotessani viime huovutuskurssilla tehdyn liivin ja muistin, että kurssin tuotokset on vieläkin esittelemättä. Kurssi oli jo elo-syyskuun vaihteessa, joten on jo korkea aika päivittää huovutukset tänne. 

Kurssi oli Wellamo-opiston järjestämä ja opettajana oli saksalainen tekstiilitaiteilija Dagmar Binder. Aika kovan luokan opettaja ja kovaa huovutusseuraa, sillä kurssille osallistui meidän tavan huovutusharrastajien lisäksi käsityöopettajia sekä tekstiilitaiteilija.

Kurssi kesti kolme iltaa. Ensimmäisenä iltana tehtiin huivi ja kaksi seuraavaa kului liivin valmistamisessa. Kuvassa on joidenkin kurssilaisten valmiita huiveja.

Huovutus on tapahtunut rullaustekniikalla, vettä, marseillesaippuaa, hyttysverkkoa, ohutta muovia, kuplamuovia, uimapötkylää ja pyyhkeitä apuna käyttäen.

Silkkisifongille muotoilin merinovillasta kuvioita kankaan kummallekin puolelle.

Oman 'huivin' ripustin keittiön verhon lisukkeeksi. Siihen sitä olin alun perin suunnitellutkin. Voihan se olla, että tuo tuosta joskus vaihtaa olomuotoaan verhosta huiviksi.

Liivi on tehty samoin kuin huivi - silkkisifongin oikealla ja nurjalla puolella on villaa eli neljälle pinnalle on tehty nuo kiekurat. 

Liivi on lisäksi huovutettu valmiiksi eli se on saumaton. Melkoisen työläs, mutta lopputulos on hyvä.

Hiukan pidemmän tunikamaisen olisin tästä halunnut. Tiesin kyllä, ettei onnistu, koska tein liian lyhyen muovikaavan väliin. Muuten on kyllä juuri sopivan kokoinen, mutta tein sen tietysti omien mittojen mukaan. Ja ihan parasta on se, että jos niin iloisesti käy, että saan jossain vaiheessa elämää painoa muutaman kilon pois (etenkin vatsasta ja rinnoista), niin liiviä voi myös kutistaa näppärästi.

Villat on väriltään juuri oikeat, sifonki ihan vähän liikaa mummosukkahousuvärinen, mutta koska omat sifongit oli hukassa (ja on edelleen), otin valmiista vaihtoehdoista sen vähiten pahan.