Viides äitienpäivä. Ja olihan ihana. Toivo laski viikon verran öitä äitienpäivään, kun odotti niin kovasti sitä, että pääsee tuomaan aamukahvit sänkyyn. Liikuttavaa.

Toivo oli askarrellut kerhossa kortin ja sievän rannekorun. Tyyne oli piirtänyt myös kortin ja mies näytti löytäneen minun askartelutarvikelaatikon, koska kortissa oli sieltä pongattua tarviketta. Yhteislahjana sain ruohonleikkurin. Sellaisen, jonka moottorina olen minä. Siitä esitin toiveen jo melkein vuosi sitten. Aika hyvä muisti on miehellä. Tosin muistuttanutkin olen ehkä noin sata kertaa, että ihme jos olisi unohtunut.  Pikaisesti sitä testasin ja hyvältä vaikuttaa. Kuvia luvassa sitten kun olen tositoimissa sen kanssa.

Muuten äitienpäivä kului perinteisesti hautakäynneillä. Lapset keksivät ainakin vielä hurjan paljon tekemistä hautausmaalla ja melkein täytyy houkutella, että päästään sieltä pois. Niitä aikoja odotellessa, kun ne täytyy lahjoa lähtemään mukaan.

Loppupäivä oltiin kotosalla, mies teki ruoat, osti kakun ja hoiti lapset. Minä pesin pihamökin lattian ja aloitin maalaamaan seiniä, pyöräilytin lapsia ja kylvin Toivon kanssa porkkanat ja nauriit. Oli oikein mukava äitienpäivä.