Lauantaina olin Wellamo-opiston opettjaan järjestämällä kevätretkellä Tampereen seudulla. Tampereella olen käynyt useasti, mutta varsinaisesti keskustassa en ole kierrellyt ikinä. Paitsi ihan pikkutyttönä kun osallistuin Pispalan sottiisiin, mutta sitä ei lasketa.

Retken ensimmäinen pysähdys oli Vehoniemenharjulla sijaitseva Willa Kosmos - lasi- ja tekstiilitaiteilija Virpi Kinnusen kotiateljee. Huvila oli upea ja teokset vielä upeampia. Mielenkiintoinen paikka.

Seuraava pysähdys oli omatoimista kiertelyä Tampereella. Kiertelin Finlaysonin alueella, kävin katsastamassa Tallipihan ja sen jälkeen kävin kirpparilla, Taito Shopissa ja Makuunissa irtokarkkiostoksilla. Ostin itselleni ties monennenko Globe Hope -laukun ja kirpparilta astioita ja huivin. Kahvit join ihanassa Tallipihan kahvilassa ja päätin, että menen käymään kesällä siellä.

Viimeinen käyntikohde oli Marjamäen Pajutila Kangasalalla. Pajuviljelmät olivat upeita, samoin pihalle tehdyt pajutunnelit ja -majat sekä decoraosasto oli laaja ja siellä oli vaikka mitä ihanaa. Mutta. Olisin halunnut ostaa pistokkaita, koska on pajumaja suunnitteilla. Pistokkaat olisi pitänyt ilmeisesti ensin varata puhelimitse  eli ne jäi hankkimatta. Ja onhan se vähän kurjaa, että suomalainen pajutila myy vain halpamaassa valmistettuja pajutuotteita. Ja hallillinen kiinalaisia sisustustuotteita on kyllä silmäkarkkia, mutta jäin silti kaipaamaan niitä kotimaassa valmistettuja käsityönä tehtyjä pajutuotteita, joita luulin tuolla olevan.

Tilan varsinainen pettymys oli kuitenkin puotikahvila. Kakut ja piiraat olivat kauniita, suussasulavan näköisiä ja kauniisti esillä, kahvila oli viihtyisä. Hinnat olivat aika kovat, mikä ei olisi haitannut jos tuotteet olisivat omaa tuotantoa tai edes lähileipomossa tehty. Mutta pakastetun ehkä jopa ulkomaalaisen pakettikakun siivusta seitsemän euron hinta on aivan liikaa.

Retki oli kuitenkin tosi onnistunut ja kiva. Seura hyvää ja parasta sekä tuliaislöydöt sopivia. Oli oikein mukava lauantai.