Eilen oli tapaaminen toimintaterapeutin kanssa lasta-asioissa ja sormien liikkuvuusasioissa. Lastaa vähän muokattiin ja sormien liikkuvuuden todettiin olevan hyvällä mallilla. Keskari kääntyy omatoimisesti 50 astetta ja nimetön 55. Tavoite on 70 astetta. No, tuo kääntyy kuulostaa ehkä turhan helpolta. Oikeasti täytyy tosiaan keskittyä siihen liikkeeseen, pidättää hengitystä, jännittää koko vartalo ja unohtaa kipu. Ihan vähän on harmittanut se, että jouduin palaamaan takaisin vahvempiin kipulääkkeisiin. Onkohan tullut jumpattua tai huideltua kylillä liikaa? Oksikodonit kyllä jätän suosiolla väliin, vaikka aluksi selvisin elossa vain niiden avulla. Niistä taisi tulla vähän liiankin hyvä olo. Eli nyt mennään muutama päivä melkein vahvalla kipulääkkeellä, loppuviikosta kokeilen taas buranalinjaa. Jos se on tässä reumatismivuosien aikana kiputoleranssi kasvanut isoksi, on sama varmaan valitettavasti käynyt kipulääkkeiden kohdalla.

Hyvien uutisten keskussairaalareissun jälkeen käväistiin kirpputorilla pitkästä aikaa. Kyllähän siellä olisi ollut vaikka mitä. Mutta ei sitä sentään kaikkea kivaa voi ostaa. Ja varsinkin nyt, kun odotellaan uusia tiloja eikä vielä voi tietää, mitä minnekin laitetaan. Ja kun monesta tavarasta pitäisi yrittää päästä eroonkin. Ostin kuitenkin pari kirjaa lapsille ja virkatun pitsiverhon - halpa kun oli. Ja ne vispilät. Tai vatkaimet oikeastaan. Kerran naurettiin ystävän kanssa, että mulla on varmaan joku vispiläfetissi. Eipä noita vanhoja vispilöitä nyt niin montaa ole kertynyt. Kuvassa on mun kaksi käyttövispilää, yhden olen ostanut kirpparilta, loput perinyt ja muutama on kuvan ulkopuolella lasten keittiössä.

12453345365_434c0b563a.jpg

Nyt löysin käsivispilän, jota olen pitkään halunnut. Saisihan noita uusinakin, mutta se ei ole lähellekään sama. Ja kun vielä en edes tiedä tuleeko tämä käyttöön (tuskin), koristeeksi (ehkä, sitten kun pystyn taas järkkäilemään paikkoja) vai lasten laikkeihin (todennäköisesti, ainakin aluksi). Tämä on kuitenkin ihana. Lapset tosin saivat omankin vatkaimen, kun samalla reissulla löytyi Le Toy Van vatkain. Ilman lisävarusteita, mutta niitä löytyy kotoa jo ihan riittävästi, vatkain puuttui. Nyt sekin on. Olen tyytyväinen vatkain-vispiläteemaiseen kirpparikierrokseen.

12454374633_19fa9738c1.jpg

12454374623_70696e3383.jpg

12454374163_61f05518c0.jpg

12453346845_9e88f2e1b6.jpg