Kaikenlaisten pienten asioiden bloggaaminen on jäänyt kun ei ole oikein irronnut. Ja sitten kun tuli se päivä jolloin sen olisin tehnyt, oli kameran muistikortti hajonnut ja kuvat menneet sen mukana ja kiukutti ihan vain pikkuisen. Meni kuvat perhepuistoretkestä ystävien kanssa. Meni kuvat perhepuistoretkestä lasten serkun kanssa. Meni kuvat anturan valusta paitsi ne pari, jotka oli jo ehditty päivittää remonttiblogin puolelle. Meni kuvat kissojen ensipäivistä meillä. Ja meni monta muutakin kivaa kesäkuvaa. Onneksi perhepuistoon pääsee vielä ja remontti jatkuu ja kissatkaan eivät ehtineet viikossa niin hurjasti kasvaa. Ja kesä jatkuu.

Aika paljonhan tuo aika kuluu nyt puutarhassa ja rautakaupassa. Rautakauppojen hyllyvälit ovat tulleet tutuiksi. Laajennusosan anturan valu oli viime viikolla. Betoniauto ja pumppuauto pihalla oli aika jännää seurattavaa. Kuten myös ne lukuisat kuorma-autot, jotka ovat täällä poikenneet. Tänään alkaa harkkojen muuraaminen.





Kissatkin alkavat pikkuhiljaa kotiutua ja luonteet vähän erottua. Aune on seurallinen, tulee syliin kehräämään ja on kovasti silityksen kipeä. Esko ei anna koskea ja on varautunut ja tutkinut varmaan joka paikan talosta. Alma on muuttanut ulos ja käy sisällä vain syömässä ja silitettävänä. Suhisee ja murisee pikkuisille. Kyllä se siitä viimeistään syksyllä kun ilmat kylmenevät ja Almankin on pakko muuttaa sisälle takaisin. Ja sen verran kissoja on tarkasteltu ja todettu, että tyttöjä ovat.



Maaliskuussa kerhossa otetut valokuvatkin sitten saapuivat. Jo. Tilauksen tein huhtikuussa siihen päivään mennessä kun piti, että kuvat ehtivät äitienpäiväksi. Tietty lapussahan ei lukenut, että minkä vuoden äitienpäiväksi. Eikä niitä kuvia olisi kai tullut vieläkään, ellen olisi lähettänyt sähköpostia ja kysellyt. Kyselyn jälkeen kesti kaksi päivää kun tulivat. Eikä vielä kaikki kuvat, vaan tarrat puuttuivat. Kuinkahan kauan niitä pitää odotella?



Kirpputoreilla olen käynyt, vienyt tavaraa ja tehnyt vähän löytöjä. Lapsille kivoja vaatteita, leikkimökkiin muoviastioita ja vähän muutakin. Parasta oli kai tuo nahkainen kassi, joka on jo melkein täydellinen. Jos se olisi olkalaukku se olisi just paras. Mutta hyvä noinkin. Vuori siinä oli niin törkeässä kunnossa, että pesin pesukoneessa. Tykkään ja maksoikin vain puolitoista euroa. Nyt sai seriffin tähti arvoisensa paikan.





Sitten ollaan tehty retki mun kotipaikalle. Levittämään purua, jota tuli lautojen sahauksen jälkeen melkoinen keko. Mies hoiti purut ja me muut vain patsasteltiin, leikittiin, tutkittiin kaikki paikat ja tehtiin metsäretki. Löydettiin niin suuri muurahaiskeko, ettei uskallettu mennä lähellekään.











Toinen retki tehtiin Immilän myllylle kahville. Se oli kiva paikka ja tuulikin sen verran, ettei hyttysistä ollut haittaa. Tänne on vielä mentävä.







Eilen käytiin lasten kanssa ihastelemassa ystävän kaunista kotia ja pihaa. Tänään mennään rautakauppaan ostamaan pikanauloja. Ja vähän askartelua olen suunnitellut, keskeneräisiä on paljon. Valmiiksi näpersin yhtenä iltana prinsessakakun lapsille. Mandarin petit -langalla olen virkannut ja arvioitu kulutus 30 g. Varmaan on enemmänkin, en tiedä kun en muistanut punnita. Kakun lisäksi ompelin vihdoinkin valmiiksi mekon, joka on leikattu jo kaksi vuotta sitten. Kaava on vuoden 2008 tai 2009 Modasta, kankaana Eurokankaan pellavaa. Tuli aika kiva.