Kiitos osanotosta suureen suruuni. Kommenttien lukeminen toi minulle lohtua. Vaikka itku niitä lukiessa tulikin.

Olin alkuviikolla kolme päivää pois töistä. Vietin ajasta paljon äidin ja veljen kanssa. Elämä kuitenkin jatkuu ja sen täytyykin jatkua normaalisti eteenpäin. Siunaus ja muistotilaisuus on vielä edessä. Muuten tässä yritetään elellä normaalisti. Ja kyllä se tuntuukin ihan onnistuvan. Onneksi. Suruun olen käyttänyt sitä samaa terapiaa, mitä isäkin käytti eli olen puuhaillut puutarhassa. Isä oli puutarhuri ja viimeiseen asti viljely oli hänelle rakasta. Sieltä olen perinyt omankin innostukseni puutarhan hoitoon. Ja se on hyvää terapiaa.

Myös pientä askartelua olen harrastanut. Eli olen saanut hääkimpun kuivausurakan päätökseen. Siitä seuraavaksi. Tässä ensin lähtötilanne.

IMG_5193.jpg

Laitoin kukat kuivumaan, kun ne olivat jo hiukan päässeet nuupahtamaan. Ja se pelko, että kaikki ei onnistu hyvin, toteutui. Valitettavasti.

Apulainen minulla oli tietysti kuivaamisen aloituksessa mukana.

IMG_5196.jpg

Asettelin ruusut yksitellen kuivumaan pahvilaatikkoon, jonka pohjalle olin kaatanut hiekkapuhallushiekkaa. Samaa hiekkaa laitoin varovasti ruusujen päälle.

IMG_5199.jpg

Kolme viikkoa kukat kuivuivat laatikossa pannuhuoneen nurkassa ja tämän viikon alkupuolella otin ne esiin hiekasta. Leikkasin pahvilaatikon kulmat saksilla auki, jotta hiekka valuisi pois ja ruusuja olisi helpompi kaivaa esiin.

IMG_5455.jpg

Apua sain myös tähän urakkaan :)

IMG_5457.jpg

Ruusut ja lehdet putsasin hiekasta yksitellen varovasti pienellä siveltimellä. Laitoin ne tuohon lokerikkoon odottamaan jatkotoimenpiteitä.

IMG_5458.jpg

Suurin osa ruusuista oli käyttökelvottomia. Ne olivat märkiä tai sitten kaikki terälehdet irtosivat ja vain kanta jäi käteen. Kuitenkin muutama onnistui tosi hyvin. Ja ne muutamat riittivät jonkinlaisen lopputuloksen saamiseksi.

IMG_5459.jpg

Asetelman tein Ikeasta ostettuun lasivitriiniin. Mies lakkasi vitriinin puuosat valkoiseksi sävytetyllä venelakalla. Liimasin taustalle palan tapettia ja pitsiä  vesiohenteisella liimalla.

IMG_5463.jpg

Ensin kiinnitin lehdet ja sitten ruusut päälle kuumaliimalla. Viimeisenä lisäsin tauluun itsetehdystä paperista palasen, johon on kirjoitettu hääpäivä. Ensin kirjoitin sen mustalla tussilla, mutta numerot pomppasivat aivan liikaa vaaleasta kokonaisuudesta esiin. Lyijykynällä tulos oli parempi. Näkyy selvästi, mutta ei liikaa. Siitä  on nyt hyvä käydä tarkistamassa hääpäivä jos meinaa unohtua :O)

IMG_5467.jpg

Lopputulokseen olen ruusujen vähyydestä huolimatta oikein tyytyväinen. Olisihan noita ruusuja voinut ostaa erikseen kaupasta ja kuivata, mutta ne eivät sitten olisi olleet siitä alkuperäisestä kimpusta ja se ei oikein olisi ollut kiva.

Tämä kuivaus maksoi suunnilleen sen mitä hiekkapuhallushiekka ja lasivitriini tulivat maksamaan eli noin 13 euroa. Jos siihen vielä lisää lyijykynän lyijyn kulumisen, liiman, tapetin palan jne. niin olisiko kaikkiaan 15 euroa sopiva summa. Kun soitin kukkakauppaan ja kysyin morsiuskimpun kuivaamista, sanottiin hinnaksi 250 euroa. Aika kallista minusta. Vaikka siinä olisi varmasti onnistuttu paljon paremmin ja oikeamman näköisesti ja paremmilla kehyksillä niin silti tämä oma versio on minusta paljon kivempi. Ja itse tehty :O)

Tämä oli minun ensimmäinen hiekkakuivauskokeilu. Eikä varmaankaan tule jäämään viimeiseksi. Ruusujen sisällä oli sitä hiekkaa vielä tuossakin vaiheessa kun liimailin noita kiinni. Ja varmaan sinne jäikin, mutta ei haittaa. Ei se hiekka sieltä mihinkään näy.

***

Tänään olen menossa äidin kanssa viemään kukkia enon haudalle. Sen lisäksi meinasin viettää rauhallisen päivän pihakeinussa. Ja neuloa. Tai virkata. Olen siitä nyt kovin innoissani, jos vihdoinkin tulee lopetettua tämä ikuisuuden kestänyt neulontatauko.

Ja meillä on onneksi elämässä se iloinenkin asia. Se, jolle ehkä jotain neulon. Tässä tuore kuva tältä aamulta: Minna pyjamassa. Näkyy jo aika hyvin ja olen siitäkin innoissani!

IMG_5469.jpg