Pitkästä aikaa. Meinaa olla niin paljon tekemistä, ettei oikein ehdi tänne. Kirjoittamaan tai lukemaan. Kamalat vieroitusoireet. Mutta silti olen elossa :O)

ATC-kortteja vaihdoin Kesän lapsen kanssa, mutta niistä tekstit kuvien kanssa huomenna. Innostuin myös ilmoittautumaan tuonne.

askivaihto.jpg

Vaihdetaan siis tulitikkuaskeja asiaankuuluvalla koristelulla ja sisällöllä. Aiheena on pallot ja pilkut. Saa nähdä mitä saan aikaiseksi. Tänään olisi tarkoitus tuo aski askarrella.

Muuten käsityö- ja askarteluosastolla on ollut hiljaista. Paljon on mitä pitäisi tehdä, mutta mihin se aika on sitten mennyt? Kyläilyyn, vieraiden kestitsemiseen ja kahvitteluun.

Torstaina Noora kävi kylässä. Samoin Arja piipahti hakemassa hoidossa olevat taimet. Arja oli viikon matkalla ja meillä oli viisi laatikollista pieniä taimia hoidossa sen aikaa. Onneksi kaikki selvisivät sen ajan hengissä. Tuliaisiksi saatiin armenialaista leipää ja omatekoista hilloa. Leipä oli hyvää, hillo on vielä maistamatta.

Perjantaina sitten näin ystävääni Sirpaa kaupungilla ja kotona otin ihan asiaan kuuluvat päiväunet illalla, jonka jälkeen alkoi jo yöunet.

Lauantaina taasen oli koko päivä pihatyöpäivä. Jonka jälkeen uni tuli varhain. Tänään on sitten ollut eilisen ansiosta reisilihakset ja selkä kipeänä. Ei pitäisi rehkiä liikaa.

Tänään kävi miehen veli vaimonsa ja Saaran kanssa kahvilla. Jonka jälkeen me menimme mun vanhemmilla käymään. Sinne ei kuulunut hyvää ja se veikin sitten mielenkiinnon kaikkeen ja kotiin tultaessa makasin hetken sohvalla murehtien, kunnes päätin tulla tänne piristymään.

Isä on huonossa kunnossa. Parta oli niin pitkällä sängellä, etten ole ikinä nähnyt. Ylähampaat vesilasissa, koska niitä ei kärsi pitää kun ikenet on kipeät. Paljon ei jaksanut jutella. Äiti kertoi, että isä ei ole lukenut lehtiäkään pariin viikkoon, eikä jaksa edes ikkunasta katsella ulos. Ainoa asia mitä isä jaksaa on katsella televisiota. Ruokakaan ei meinaa maistua. Kyllä on nyt tästä asiasta paha mieli. Kolme viikkoa sitten kun käytiin isä oli ihan omassa kunnossaan. Onhan se nyt tässä jo aikapäiviä sitten huomattu, että ei se enää mikään terve ole, mutta kun ei suostu menemään lääkäriin. Siitä puhuttiin pitkään äidin kanssa. Tässä ei kai auta muu kuin odottaa, että isä antaisi itsepäisyydelleen periksi ja suostuisi sinne lääkäriin. Vaikka jos sukuunsa on tullut (niin kuin on) niin kai sinne terveyskeskukseen mennään vasta kun se viimeinen hetki koittaa. Paljon nyt murhetta ja ajattelmista aiheuttaa tämä.

***

Jottei ihan kuvatta menisi tämä, niin tässä vähän vaihetta meidän remontista.

IMG_4909.jpg

Tältä näyttää nyt eteisen lattia. Keittiön lattialaudat on jo laitettu - pintakäsittely tehdään sitten kun tämä eteinenkin on valmis.

Meidän asunto on nyt melkoisen sekamelskan vallassa. Kahden huoneen tavarat on muissa huoneissa ja sen lisäksi näin kevätaikaan on tuo mun kukkarumba. Eli kukat päiväksi ulos ja yöksi sisälle. Ja nyt kun ei ole oikein kunnolla tilaakaan missään.