Eilen aamulla herätys oli vasta varttia vaille seitsemän. Tänään palattiin ruotuun ja noustiin viideltä. Hyvää aikaa tehdä koko päivä vaikka mitä. Aloitan päivityksellä Toivosta. Tämä 1 v 10 kk päivitys piti tehdä ennen matkaa eli noin neljä viikkoa sitten. En ehtinyt. Toisaalta hyvä. Aika moni asia on muuttunut tässä matkan varrella ja vaikka tämä on nyt päivitys 1 v 10 kk 20 p, niin varmaan muutakin on ehtinyt tapahtua kaksivuotispäivään mennessä kuin pelkkää pituuskasvua.

Neljän kuukauden ajan Toivo on halunnut lusikoida itse kaiken ruokansa. Sitä ennen omatoiminen lusikointi oli aika satunnaista. Noihin aikoihin alkoi se lusikka mennä oikein päin suuhun, joten siitä varmaan innostui enemmän. Sotkuakaan ei kovin paljon tule. Joskaan sitä ei ole koskaan tullut hirveästi. Nykään puurot ja sen tyyppiset ruoat menevät jo niin hyvin, että voisi ruokalapunkin jättää jo pois.

Juominen sujuu myös tavan mukista ja pullosta, mutta silti kotona käytämme edelleen nokkamukia. Ihan minun laiskuuttani. Tässä on pari muuta asiaa otettava harjoittelun alle yksi kerrallaan ja sen jälkeen sitten tuo tavallinen muki vasta jokapäiväkäyttöön.

IMG_8528.jpg picture by pupupossu

Toivo on kaikkiruokainen. Inhokkiruokia tietenkin löytyy, mutta aika vähän. Yleensä kaikki mitä me aikuiset syödään kelpaa. Lempiruokia on paprika, hedelmät, puurot, makaroniruoat, tumma leipä, juusto ja tietty kaikki makea. Makeisia tai suklaata ei olla vielä annettu, mutta pullaa ja pipareita kyllä. Makeisina menee tällä hetkellä rusinat.

Ja koska makeaa menee, niin hampaitakin on pakko pestä säännöllisesti. Puolen vuoden iästä on sitä hammasharjaa kokeiltu. Puolentoista vuoden iän jälkeen pesu on ollut säännöllisempää aamuin illoin. Ainahan se ei onnistu, mutta yleensä kyllä. Mies on tässä parempi. Sillä mies pesee volkkarin moottorin osia kuten yläpallonivelet, laturin hihnat, kampiakselin hihnapyörä, ilmaputki, lämmönvaihtimet, etujouset ja sitä rataa. Minä osaan vain hammaspeikkojutut ja ne ei ole läheskään yhtä kiinnostavia kuin nuo moottoriasiat. Ja ne vasta kiinnostavia onkin.

Toivo on moottorimies hyvin hyvin paljon. Etenkin traktorit ja rekat kiinnostaa. Samoin oman volkkarin moottoria pitää tutkia lähes päivittäin. Auton korjaaminen se vasta kiinnostavaa onkin. Huh. Ja minä raukka kun en aina edes muista minkä merkkinen auto meillä on.

IMG_8744.jpg picture by pupupossu

Leluista kivoimpia on autot, traktorit ynnä muut pyörälliset. Samoin Dublot, joita Toivo kokoaa joka päivä. Leluista edelleen kaikkein suosikein on oma pieni imuri. Tänäänkin on jo koko talo ehditty imuroimaan. Huom: pattereita ei imurissa vielä ole - eikä tule. Lukeminen on myös edelleen ihan parasta ja kuvien katselu. Iloinen autokirja, joka on ollut suosikki jo ties kuinka kauan, on edelleenkin suosikki. Toisaalta kaikki käy. Viime aikoina Toivo on selaillut paljon Lego-esitettä, puhelinluetteloa ja Mobilisti-lehtiä. Ja kumma kyllä: puhelinluettelossa on yllättävän paljon kaivinkoneiden ja kuorma-autojen kuvia. Katsokaa vaikka itse.

IMG_8676.jpg picture by pupupossu

Leikki se yhtenä päivänä nukellakin. Kuljetti nuken tukasta vessaan, roikotti potan päällä, sanoi pis pis ja vei nuken takaisin hyllylle.

Ulkoleikeissä hiekkalaatikolla lapioiminen on vaihtunut kottikärryillä mullan ja kivien kärräämiseen. Tosin myös ne traktorit ja kaivurit ovat kovassa käytössä.

IMG_8717.jpg picture by pupupossu

Televisiota Toivo ei vielä katsele. Tai no katsoi viime sunnuntaina Alfred J. Kwakin, mutta ei ole sitä ennen katsonut eikä sen jälkeen. Huomenna katsoo samaisen ankan, jos se telkasta tulee ja jos minä muistan tv:n avata. Meillä on tv avattu jo ennen Toivon syntymää yleensä vasta puoli yhdeksän aikoihin eli se ei ole päivän mittaan auki, eikä olla totuttu sitä aukomaan. Joten siksikin on Toivon telkan katselut jääneet.

Asia, missä on tapahtunut huimasti kehitystä on puhe. Neljä viikkoa sitten olisin kirjoittanut, että ei puhu, ei toistele yhtään mitään. Ainoat sanat mitä suostuu sanomaan on kakka ja ankka. Mutta nyt on toisin. Ei niitä sanoja edelleenkään paljon tule, mutta jo on alkanut toistelemaan ja käyttääkin useampia sanoja ihan päivittäin. Niistä eniten käytössä on äiti, kakka, vaippa, Alma, vauva, kiitos, isi, pissa, traktori, piimä, puuro. Onhan se kiva kun toisesta huoneesta kuuluu äiti äiti äiti <3

Kiitos on sana, joka on tullut vasta viikon sisällä käyttöön. Tosin puolen vuoden ajan ollaan jo kiitosta käytetty ja se on tapahtunut nyökkäämällä. Kiitoksen lisäksi anteeksi pyytämistä ollaan harjoiteltu ja sekin on jo useamman kuukauden osattu. Tosin ei vieläkään sanomalla, mutta halaamalla. Ja se nyt toistaiseksi riittää.

Toinen asia, mikä olisi ollut toisin ennen matkaa on potalla käyminen. Toivohan on pissan tehnyt pottaan jo seitsemän kuukauden iästä. Nyt kesän aikana se potalla käyminen on tehostunut kun ollaan oltu sisällä aina ilman vaippaa. Alkukesästä niitä vahinkoja sattui, mutta yleensä vain muutama tippa ehti tulla lattialle, kun Toivo jo kiireesti juoksi näyttämään, että pissahätä. Pari kuukautta sitten Toivo yllätti menemällä itse potalle. Eikä sen jälkeen olekaan tullut minulle ilmoittamaan hädästä vaan mennyt itsekseen vessaan.

IMG_8727.jpg picture by pupupossu

Ongelmana olikin kesällä tuo kakkaaminen. Kun se kakka tehtiin vain vaippaan ja vaippa oli päällä vain ulkona. Yleensä pihalle mentiin ja sitten tultiin jo minuutin päästä takaisin sisälle vaippaa vaihtamaan ja peppua pesemään. Hyvällä tuurilla kahden tunnin ulkoilun aikana kakka tuli neljä kertaa. Ja kun minä en laiskana sitä vaippaa koko ajan tarkastanut, niin joskus se kakka saattoi olla vaipassa pidempääkin ja peppu oli sitten hankautunut ja kipeä ja punainen. Huoh. 

Yllättäen ennen matkaa pakkauspäivänä Toivo meni itse ilman eri kehoitusta potalle kakalle. Tämä ehkä siksi kun olimme sisällä koko päivän ja sitä vaippaa ei alkanut kuulua ja kakkahätä oli kova. Tämän jälkeen Toivo on tehnyt myös kakan pottaan ja ilman käskyjä.

Nykyään vessasta kuuluu joko huuto kakka tai pis pis. Helpottaa kun tiedän, että menenkö pyyhkimään vai vain tyhjentämään potan. Seuraava askel meillä on kun pitää harjoitella pissalle menemistä ja on housut jalassa. Koko kesä ollaan oltu sisällä peppusilleen, mutta syksy tulee ja vaatetta on pakko pistää päälle. Jännittää. Että ymmärtääkö Toivo kuinka nopeasti, ettei sinne housuihin voi pissata kun siellä ole vaippaa vaan älyääkö tulla kertomaan hädästä äidille. Ja kuinka pian oppii vetämään housut alas. Ylihuomenna aloitetaan harjoittelut.

Kolmas asia mikä on toisin kuin ennen matkaa on imettäminen. Viimeisen kerran imetin Toivoa menomatkalla laivassa. Nyyh. On haikea olo kun se loppui. Yöimetyksen lopetin tarkoituksella ennen juhannusta ja sen jälkeen maidon erittyminen väheni ja sitä myötä Toivon kiinnostus. Kolme kertaa päivässä mentiin puolentoistakuukauden ajan, sen jälkeen harveni kunnes loppui. Siitä olen iloinen kun lopetus tapahtui Toivon tahdosta. Niin sen halusinkin tapahtuvan. Tosin edelleen Toivo näyttää joskus ne eleet kun haluaa tissiä, mutta nauraa päälle ja pyytää sitten piimää.

IMG_9658.jpg picture by pupupossu

Vaikka Toivon kanssa eläminen ja oleminen onkin mukavaa niin ongelmiakin on. Tai oikeastaan yksi ongelma ja se on unen tuleminen. Toivo nukutetaan joko sänkyyn viereen tai vaunuihin. Sinne minne Toivo itse haluaa. Yleensä haluaa vaunuihin. Ja se ongelma ei ole yöunille nukahtaminen vaan päiväunille. Kun ei malttaisi käydä nukkumaan. Iltarituaaleihin ollaan lisätty lelujen laittaminen nukkumaan ja niille hyvän yön sanominen. Se otettiin myös päiväunille käyttöön, mutta silti joskus on mennyt 45 minuuttia ennen kuin saan pojan nukahtamaan. Siitäkin ajasta 43 minuuttia menee pelehtimiseen, kikattamiseen, leikkimiseen ja selkeästi äidin härnäämiseen. Ja lopulta kun poika rauhoittuu, uni tulee heti. Mutta ilman päiväuniakaan ei voi olla. Muuten meillä on illalla kiukkuinen poika. Noin kahden tunnin unet Toivo yleensä nukkuu. Yöunet kestävät 10 - 11 tuntia. Herätyksiä yöllä ei enää ole.

Jos viikolla on seitsemät päiväunet ja niistä kahdet menee pidemmän kaavan mukaan niin eihän tuo nukuttaminen loppujen lopuksi ole edes ongelma.

Niin ja ettei kukaan luule, että se sanoo ihan tuosta vaan traktori niin se menee näin: kakrr.

Eihän se enää mikään vauva ole, mutta silti on. Ainakin vauvinkainen.

IMG_8791.jpg picture by pupupossu

Vauvinkainen, murulainen, ulpukankukka, mykerö, sydänkäpysykerö, pikkukirppu nauravainen.

Kirjasta Puolukkavarvas.