Kylläpä viikonloppu vilahti nopeasti ohi. Lauantaina olimme miehen kanssa Lahden kauppatorin kirpparilla myymässä tavaroita. Hyvin kävi kauppa. Vaikka oli aika kylmä. Mulla oli lainassa äidin untuvatakki, kun omat takit eivät mahdu enää päälle. Hyvin se piti lämpimänä. Hauskaa puuhaa tuo myyntityö. Jos olisi enemmän sitä myytävää voisi käydä useamminkin. Mutta ehkä tällainen kerran vuodessa tahti sopii meille kuitenkin parhaiten.
Eilen sitten kävimme mun veljellä hakemassa vauvan tarvikkeita. Lähinnä turvaistuin ja itkuhälytin olivat ne tärkeimmät kohteet.
Ja nyt kun olen saanut noita pussilakanoitakin valmiiksi, taitaa ainoa vauvapuute olla enää vauva itse :O)
Kirpparilta ostetusta puuvillakankaasta ompelin pussilakanan ja korjailin vähän tyynyliinaa.
Pidän tästä iloisesta kankaasta.
Tämä pussilakana ja tyynyliinat on puolestaan ommeltu miehen vanhasta pussilakanasta. Kangas oli joistain kohdista jo tosi haurasta. Onneksi haperot kohdat pystyi hyvin kiertämään. Taitaa olla ollut aika kauan käytössä - ehkä jostain 60-luvulta saakka peräti.
Meillä vauvan ensisänkynä on miehen vanha rottinkikori. Siinä on ensiunensa nukkuneet mies ja miehen veli, samoin veljen tytöt. Tein siihen reunapehmusteen ruskeasta puuvillasta ja vanusta. Koristelin pehmusteen pitsillä ja painetulla sydänkuviolla.
Toinen perintölakanasta ommeltu sarja on miehen mummun vanhasta lakanasta. Siinäon mummun virkkaama pitsi ja tietenkin nimikirjaimet. Tästäkin pidän kovasti - ehkä juuri mummun käsityön jäljen vuoksi.
Ruudullinen pussilakana tyynyliinoineen on ommeltu uudesta puuvillaisesta ruutukankaasta. Pupu tuotiin Ranskasta vauvalle tuliaisiksi. Sen jalat menivät ihan kieroon kun pesin sen. Mutta hauska se on noinkin.
Koristelin lakanan brodyyripitsillä ja applikoidulla sydämellä. Ompelin samasta ruutukankaasta sydämiä, joista yhden laitoin roikkumaan sängyn päätyyn.
Näiden lisäksi on vielä se äitiyspakkauksesta saatu pussilakana. Että pitäisi kai riittää. Tosi helppohan näitä on tehdä lisää jos tarvetta on, mutta eiköhän nämä nyt ainakin alkuun riitä. Ellei sitten tule muuten innostusta pussilakanoiden ompeluun :O)
Kommentit