Pannulaput

Pannulappujen virkkaus tai neulonta olisi tosi houkuttavaa (etenkin Norosta), mutta en pysty käyttämään niin ohuita lappuja, kuin noilla tekniikoilla tulee. (Tai en siis pysty käyttämään mitään lappua, vaan on pakko olla patakinnas, kun muuten se käsi palaa uunissa. Oikeastaan tarvitsisin sellaiset uunikintaat, jotka ylettyvät kainaloihin saakka, vasta sitten olisin turvassa palamiselta.) Lahjaksikaan en kehtaa tehdä, koska en tiedä, miten ystävät ja sukulaiset suhtautuvat lappuihin. Pitäisi kai järjestää asiasta kysely. Mutta lapsien leikkiuunissa kukaan ei koskaan ole vielä polttanut ohuiden pannulappujen kanssa käsiään. Toivo on koko syksyn pyydellyt pannulappuja, koska 'eihän siinä uunissa voi tehdä mitään, kun ei niitä voi ottaa pois paljain käsin'. Lasten joulukalenteriin virkkasin pannulaput ihanaisesta Norojämästä. Mitään punnitsematta tai mittaamatta tuli ihan vahingossa samankokoiset laput. Lankaakin jäi melkein puoli metriä tähteelle.

***

Piti avata joulukalenterin luukku aina aamusella, mielellään ennen ysiä, mutta tänään vähän venähti. Onhaan nyt sentään aamupäivä vielä. Olen tällä viikolla turvautunut törkeästi televisioon lastenvahtina ja laittanut Tyynen tuijottamaan Aristokatteja (tuon se aina haluaa ja sen päälle kaksi jaksoa muumeista) ja mennyt siksi aikaa itse paketoimaan lahjoja. Tänään avattiin Aristokatit jo niin aikaisin, että siksi unohdin koko joulukalenterin. Nyt on kuitenkin lahjat paketoitu ja lastenvahtina toimin tästä eteenpäin itse. Ja telkka pysyy suljettuna.