On viikkoja kun ei ole mitään erityistä ohjelmaa ja sitten on viikkoja jotka ovat aivan liian täynnä kaikenlaista. Kuten tämä. Mutta ihan on itse aiheutettua. Ensi viikko on taas normaali.

Alkuviikosta minulla oli hammaslääkäri ja Toivolla kolmevuotislääkäri. Kolmevuotisneuvola oli jo muutama viikko sitten. Toivo pääsi luokaltaan kummassakin tarkastuksessa. Eikä minullakaan ollut reikiä.

Terveydenhoitajan luona  Toivon piti piirtää vaaka- ja pystyviiva sekä ympyrä. Piti kertoa mitä kuvissa tapahtuu. Piti osata näyttää iso ja pieni. Piti laittaa punaiset ympyrät punaiseen rasiaan ja keltaiset keltaiseen. Piti kävellä varpailla, seisoa yhdellä jalalla, hyppiä sekä heittää ja potkaista palloa. Katsottiin pituus ja paino, tarkastettiin näkö ja kuulo. Minä täytin kaavakkeen. Toivo ei osaa vielä ajaa pyörällä, eikä edes halua. Ei pue vielä ihan kaikkia vaatteita itse päälle ja kutsuu itseään omalla nimellään. Kyllä-vastaukset tuli muihin osaamislokeroihin. Toivon kirjaintentunnistamistaitoa hämmästeltiin ja kehuja tuli varhaisessa vaiheessa kuivaksi oppimisesta.

Lääkärissä käynti sitten. Noh. Poika huusi posket punaisina koko ajan. Ei saanut koskea, ei katsoa, ei mitään. Tarrat käsissä Toivo tuli kotiin, vaikkei reipas ollutkaan. Tahtoa riittää. Neuvolassa todettiin, että Toivo pääsee tuolla tahtomisella elämässä hyvin eteenpäin.

Lääkärikäyntien lisäksi tällä viikolla on Wellamo-opiston Joulunajan kulkijat - tontut ja peikot -kurssi. Keskiviikkona, perjantaina ja lauantaina. Olen aika innoissani. Pää on jo aloitettu. Tänään pitää etsiä vähän materiaalia vartaloa ja vaatteita varten.

Lauantaina jatketaan myös Toivon kolmevuotissynttäreiden rääppiäisiä - toiset serkut tulevat. Ja sunnuntaina Tampereelle Suomen Kädentaidot -messuille. Joka päivälle jotain. Tai tälle päivälle ei ollut mitään. Onneksi. Päästiin lumitöihin. Ihan ei koko pihaa jaksettu kolata, mutta aika paljon kuitenkin. Illalla jatketaan. 

Ja yhden valmistuneen huivin kuvasin. Toinen huivi valmistuu lähipäivinä. Ei kuitenkaan sama.

Pitsigoottihuivi

Lanka: Perlata D'Australia. 100 % villa. Kulutus 80 g.

Puikot no 4.

Ohje: Lankakauppa Heini.

Mukavaa venyvää lankaa neuloa. Suuresta silmukkamäärästä huolimatta huivi valmistui yllättävän nopeasti. Alun perin ajattelin huivia lahjavakkaan, mutta taidan kuitenkin pitää itselläni. Kaikki pitsihuivit ovat käytössä kaulahuiveina mytyssä kaulalla, eikä pitsit pääse oikeuksiinsa. Tämän voisin pitää hienosteluhuivina. Kenties hienostelen sen kanssa messuilla. Tai sitten jossain muualla.

Seuraavassa kuvassa näkyy hyvin huivin muoto ja alimmassa on langan väri oikein.