Ompelupäivitystä tänään luvassa. Käsitöiden (ja kaiken muunkin) kuvaaminen on jotenkin ollut tässä parin viime kuukauden aikana kovin vaikeaa. Sisällä kun ei saa nyt hämärässä hyviä kuvia ja ulos mennessä ei meinaa muistaa ottaa mukaan noita valmistuneita.

Muutamia ostoskasseja olen ommellut. Nämä on helppoja tehdä ja aina löytyy kangasvarastosta sopivia kangaspaloja. Osa näistä on jo mennyt aikoja sitten eteenpäin, osa jäi itselle.

Valkoinen kassi sydämillä on tehty vanhasta Finlaysonin lakanasta. Ruskeakukalliset ovat kirpputorilta ostetusta kankaasta, joka on myös todennäköisesti vanha lakana. Punainen on omasta vanhasta pöytäliinasta, jonka olen itse värjännyt ja piirtänyt kuvat. Harmaa-mustakuvioinen kangas on Marimekon, mutta en millään muista minkä niminen.

Sydän tilkkupalasesta. Tein vain yhden. Yleensä näitä tulee jonkinlaisena sarjatuotantona, mutta tällä kertaa vain yksi. Senkin olen jo antanut eteenpäin.

Muutaman vaipan tein alkukuusta pitkästä aikaa. Osa M-kokoisista vaipoista on käynyt pieniksi ja joutuivat varastoon, joten uusia pitää pikku hiljaa valmistaa. Motivaatio vaippaompeluun on kuitenkin nolla. Ehkä siksikin kun noita on kohta vuosi tehty ja välillä tuntui siltä, että ainoa mitä ompelukoneella tein oli vaippoja. Vaan eipä noita montaa tarvitse enää ja jos aina muutaman silloin tällöin valmistan niin ehkä sitä motivaatiotakin löytyy.

Vihreä taskuvaippa on ulkopuolelta PUL ja sisäpuolelta kuivaliinaneulosta. Kuviollinen sisätaskuvaippa on kummaltakin puolelta flanellia. Molemmissa tarrakiinnitys.

Joskus vuosia sitten ostin itselleni ruskean samettihousuhameen. Se oli se vaate, mikä oli ihan pakko saada, vaikka melkein tiesin jo ostaessa, että en käytä sitä kuitenkaan. Siksi kun se oli housuhame. Olen taitanut käyttää sitä noin kerran. Mutta se oli pakko saada siksi kun se oli ihanaa ruskeaa vakosamettia. Ja oli siinä nätti vyötärökin. Vaikka käyn vaatekomeron sisällön läpi suunnilleen kaksi kertaa vuodessa, en tätä vaatetta heittänyt minkään siivouskerran jälkeen kirpputorikassiin, koska sitähän ei voinut ikinä tietää koska aikoisin käyttää tuollaista ihanuutta. Kunnes tänä syksynä luovuin siitä sen verran, että siirsin sen vaatekomerosta ompeluhuoneen kangasvarastoon. Ja siitä varastosta se päätyikin aika pikaisesti Toivon takiksi.

Koska kangasta oli housuhameellinen, se rajoitti takin tekemistä jonkin verran. Mutta myös helpotti, kun lahkeensuut ja vyötärön sai hyödynnettyä takin helmassa, hihansuissa ja kauluksessa. Pienen pojan takin kaavaa ei minulla ollut. Tämä kaava on muuteltu jonkun hupparin kaavasta. Ihan perustakki ilman mitään ihmeellisyyksiä. Hupparin olisin tehnyt jos kangasta olisi ollut enemmän. Mutta kun ei ollut niin tuli tällainen. Niin ja koko on noin 2-vuotiaan, joten kovin iso tämä vielä on Toivolle. Mutta silti käyössä.

Applikoin takkiin eteen ja taakse hämähäkit, jotka on leikattu Toivon huoneeseen tulleesta päiväpeiton jämäpaloista. Näistä tuli minusta aika hauskat.

Takin vuorin kangaspalan sain naapurilta kesällä. Se on heidän poikansa vanhasta päiväpeitosta palanen. Siitä piti ensin tulla makuupussi. Mutta tähän käyttöön vanutikattu kangas oli oikein hyvä.

Koska langat ja takin napitkin ovat omasta varastosta, ei tätä takkia varten tarvinnut ostaa mitään uutta. Kunhan vain Toivo kasvaa sopivan kokoiseksi takkiin niin olen oikein tyytyväinen.