Melko vilkas viikko se on ollut tämäkin. Vaikka olen saanut autoa käyttöön pariksi kerhopäiväksi, olen ajellut bussilla ja reippaillut kävellen eri menoja.

Kävin kylillä verikokeissa lasten kanssa ja rattaat jäivät ulos Tyynen unien jälkeen hetkeksi. Ja taas oli Eemeli luvattomassa unipaikassa. En tälläkään kertaa hennonut häätää pois. Eemeli-ressu on aika reppanassa kunnossa kesän jäljiltä. Turkki on takussa ja kissa ontuu toista jalkaa. Tänä viikonloppuna on vuorossa Eemelin hoitoa: takkujen selvittäminen = leikkaaminen saksilla pois ja jalan huoltoa.

Maj kävi viikolla lastensa kanssa kahvilla. Hienoa oli se, että pojat leikkivät koko ajan riitelemättä. Tai ainakaan mihinkään ei tarvinnut puuttua kuin yhden kerran. Sain tuliaisiksi vähän lankoja ja ne pääsivät seuraavaksi neulottavien sekaan. Käsityömotivaatio on pikku hiljaa palaillut ja eilen illalla jopa virkkailin hiukan telkan ääressä - ensimmäistä kertaa moneen kuukauteen.

Toukokuussa tein jonkinlaisen suunnitelman kesän aikana tehtävistä käsitöistä. Noh. Tämä kesä meni melkein käsitöittä. Tosin suunnitelmassa olleista kahdestatoista valmistui sentään kuusi ja maalaussuunnitelmasta kaikki ja muutama kymmenen enemmänkin eli ei ihan tyhjä tavoite. Valmiita  neulomuksiakin olisi kolme, mutta ei kuvia. Yritän kuvailla ensi viikoksi. Keskeneräisiä ajattelin taas listailla. Niitäkin on.

Sukkia on kesken neljät. Vanhimmat jo edellisenä kesänä aloitettuja. Kaikki on polvisukkia, yhdet seisakaveikkaa, muut ohutta sukkalankaa. Jos yhdet saisi valmiiksi tämän vuoden puolella. Ehkä jatkan noista seiskaveikkasukista, valmistuisivat varmimmin.

Muuta keskeneräistä: Villatakki - jo tosi hyvää vuosikertaa, virkattu toppi - samoin ja kolmiohuivi - myös edellisenä kesänä aloitettu. Näiden valmistuminen odottakoon parempien motivaatioiden päiviä. Mutta syyskuussa aloitettu neuletakki tai ehkä oikeastaan pontso on edennyt jo aika kivasti. Tälle asetin valmistumistavoitteeksi lokakuun lopun. Kova tavoite, mutta koska jään kohta jalkasairaslomalle, saattaa tavoite toteutua. 

Vaikka kesän aikana laitoin suuren säkillisen lankoja ja jämälankoja kirpputorille, niin silti noita jämiä riittää. Ja niistä aloitin jälleen isoäidinneliöpeittoa. Johan tässä blogissa olikin reilu vuoden tauko isoäidinneliökirjoittelusta. Tällä kertaa teen vain pienen peiton, joten ehkä nyt en piinaa asialla niin kauan kuin edellisen kanssa.