Juhannus vietettiin tänäkin vuonna mökillä ja tehtiin perinteinen juhannuspäivän retki. Oikeastaan tehtiin kaksi retkeä, sillä tänä vuonna retkeiltiin myös juhannusaattona. Eli mökillä käytiin lähinnä yöpymässä. Oltiin kolme yötä ja eilen kotiuduttua tuntui kyllä siltä, että olisi ollut siellä kuukauden. Niin oli ryytynyt ja mökkeillyt olo. Mutta ryytymyksestä huolimatta meillä oli kiva juhannus.
Mökillä oli sitä tavallista mökkielämää: lautapelejä, tikanheittoa, krokettia, sulkkista. Uimista ja saunomista. Grillaamista. Kolmena päivänä paistoi aurinko, yhtenä oli pilvistä. Nähtiin joutsenia, sorsia, lentokone monta kertaa, traktoreita, moottoriveneitä ja kaloja.
Viime kesänä alas leikattu perennapenkki kukki rehevämpänä kuin ikinä. Oli liljaa, pikkusydäntä, päivänkakkaraa, alpia, pähkämöä, harjaneilikkaa ja akileijaa. Kerättiin siitä mökkikukkakimppu ja katseltiin pari päivää. Lopulta niitettiin se alas ja kaivettiin päivänliljan juurakkoja sieltä pois. Tehtiin lyhyt laituri betonilaatoista ja mietittiin miten rantaa saisi lapsiystävällisemmäksi.
Juhannusaattona retkeiltiin Helsinkiin Linnanmäelle. Karusellissa kävin ekaa kertaa ikinä. Muuten jäi eri laitteissa käyntien saldo aika vaatimattomaksi. Kiva yllätys oli se, että noille kaikkein pienimmille oli monta ilmaista laitetta, joihin myös minä uskalsin mennä. Tyyne toki piti minusta kiinni, etten putoaisi ja ettei minua pelottaisi niin paljon. Toivo ei niin laitteista välittänyt, mutta Vekkulan vino huone oli kiva. Tyyne olisi mennyt vaikka kaikkiin, jos vain pituus olisi riittänyt. Parasta Linnanmäellä oli vuoristoradan tuoksu. Ensi kerralla lupaan jopa mennä siihen, vaikka jo Vekkulan loppuliukumäki sai minut kirkumaan niin, että lapsia ja etenkin miestä nauratti.
Juhannuspäivänä tehtiin retki Arboretum Mustilaan. Ihasteltiin suuria puita ja kukkia. Ihmeteltiin kääpiä ja kaikenlaisia ötököitä. Metsäretki oli kiva, vaikka kaikkein hauskin juttu nähtiin vasta taimimyymälässä. Se oli viinimäkikotilo. Se oli niin suuri, että täysikasvuinen lehtokotilo on ihan mini tuohon verrattuna. Tuliaispuiden mukana meille tuli kotilovauva, joka päätyi kengän ja rappusen väliin, vaikka lehtokotiloon verrattuna varsin harmiton onkin.
Kommentit