Huomenna alkaa helmikuu eli lankahamsterikuu. Olen mukana jälleen, tällä kertaa kuutoshamstereissa. Lankahamsterit siis eivät osta koko kuukauden aikana yhtään lankaa ja neulovat ihan sikana. Langanostamattomuus on helppoa - sikana neulominen ei välttämättä onnistu.

Omat neulomissuunnitelmat kuukaudelle ovat aivan ylimitoitettuja. Tarkoitus on aloitella kuukausi tekemällä Saanasta neulehuppari. Epäilyttää jo nyt langan riittävyys. Harmaista jämäkeristä tulee hupparin jälkeen sukat. Myös hupparilangan loppuessa sukat tuovat edes vähän lohtua ja luultavasti ainakin ne ehdin saada valmiiksi. Purosta valmistuu pusero itselle tai Tyynelle. Purojen pois neulominen on tavoitteena vain siksi, että vieläkin on morkkis tuon langan ostosta. Ilman sitä olisi tammikuunkin lankaostosaldo 0 g. Ainakin tuo viimeinen pusero ei ehdi valmistua, mutta saahan sitä sitten jatkaa maaliskuussa.

Blogi sai tunnustuksen. Kiitos Pirpana <3 Tunnustetun pitää kertoa itsestään seitsemän asiaa ja jakaa palkinto eteenpäin viidelletoista blogille. Olen kertonut itsestäni tässä blogissa näiden muutaman vuoden aikan varmaan kaiken, mutta tässä luultavasti sellaiset seitsemän, joita ei kaikki vielä tiedä.  Ja tapojeni mukaan en jaksa laittaa eteenpäin.

  1. Olen jäänyt kerran auton alle suojatiellä. Mitään ei onneksi käynyt. Tai siis takki kyllä likaantui ja leuka oli pari päivää kipeä, mutta ei muuta.
  2. Olen juonut viimeksi olutta 5.3.2007 ja jo tänä talvena on alkanut vähän tehdä sitä taas mieli. Vielä yritän vuoden olla alkoholitta. Absolutistiksi en kuitenkaan ole ryhtymässä.
  3. Olen tupakoinut nuorena. Viimeistä säpäkänpolttopäivää en muista, mutta siitä on jotain kolmetoista vuotta aikaa.
  4. Suklaata syön edelleen. Siitä en pääse eroon vaikka kuinka yrittäisin. Todellisuudessa en edes yritä.
  5. Olisin halunnut poliisiksi, mutta pituus ei silloin joskus riittänyt. Nyt ei riitä pohjakoulutus eikä terveys eikä kiinnostus, pituus ei kai enää nykyisin liene pääsykriteerinä.
  6. Lohtua poliisihaaveisiin tuo sentään se, että menin naimisiin poliisin pojan kanssa.
  7. Pidän siivoamisesta: pölyjen pyyhkimisestä, imuroimisesta ja yleisestä järjestämisestä. Mutta en voi sietää ikkunoiden enkä lattioiden pesua ja vielä vähemmän silittämistä.

Siinä ne. Meillä on nyt kotona tautia. Mies joutui jopa olemaan yhden päivän poissa töistä. Ja Tyyne on nyt ihan ressukka. Tämä taitaa olla ihan ensimmäinen kerta kun jompikumpi lapsista on oikeasti kipeä. Aika rankkaa.