Ihan ensin kiitos paljon kaikille ihanille kommenteille, joita lokakuun kukot ovat saaneet: sekä huovutettu kukko että tuo aito ja alkuperäinen :D

Alkuperäinen lokakuun kukko kävi eilen lääkärillä ja lääkäri lupasi laittaa meille lähetteen kielijänteen katkaisuun. Vaikka se lääkärikäynti oli juurikin sellainen kuin etukäteen kuvittelin: Toivo ei millään halunnut avata suutaan saatikka sitten näyttää kieltään. Ja lääkäri oli tietysti epäileväinen jotta onko se jänne niin kireä kuitenkaan. Kunnes Toivo sai pallon, jota yritti syödä ja siksi avasi suunsa isoksi ja yritti työntää kieltä ulos, eikä se tietenkään onnistunut. Lääkäri sanoi heti, että onpa se kireä, kirjoitan teille lähetteen. Hyvä.

Vielä noista edellisen päivityksen kuvista: Toivolla on kädessä peltinen hyrrä - sellainen josta lähtee oikea hyrrän hyrinä kun se pyörii. Toivo tykkää ja haluaa hyrrän usein pyörimään. Ja potkuauto oli meidän synttärilahja Toivolle. Eihän se sillä vielä itse pääse eteenpäin muuten kuin työntämällä, mutta kyllä nuo innokkaat serkut kovastikin ajeluttivat Toivoa sillä.

Tällä hetkellä kaikkein kiinnostavin synttärilahjoista on kuitenkin puhelin.

Miehen serkku toi vanhan käytöstä poistetun. Aika kova juttu just nyt. Silti eilen taas perhekerhossa Toivo aiheutti meteliä kun halusi leikkeihin tarkoitetun puhelimen itselleen tietysti aina kun se oli jollain muulla. En kai kohta enää kehtaa mennä sinne kun joka kerta tulee kohtaus puhelimesta.

Sunnuntaina ehdin juhlimisen lomassa käydä Kätevä-messuilla Lahdessa. Messuilla olen käynyt ihan alusta asti, en ihan joka vuosi, mutta aika usein kuitenkin. Nämä olivat ehkä parhaat Kätevä-messut ikinä. Paljon oli uutta ja ostettavaakin löytyi. Puolentoista viikon päästä on Suomen kädentaidot -messut Tampereella ja sinne olen menossa myös. Ensimmäistä kertaa.

Kätevästä ostin lankaa Titityyn osastolta. Villahousuihin lankaa, sukkalankaa, hamppulankaa ja muuten vain lankaa. Eli melkein kaikille ostetuille on jo olemassa tarkoitus.

Muutakin ostin. Globe hopen osastoa en voinut jättää väliin. Sieltä Ajatus-pussukka. Mukaan tarttui myös Hopeasiiven koru ja Toivolle Samettisydämen hattu. Näiden lisäksi yksi lahja ja luomuspelttileipä. Eli rahaa kului aika hyvin. Mitenköhän paljon sitten Tampereella?

Lankaa on kotiutunut meille myös messuostosten lisäksi. Maanantaina Korian neuletapaamisessa oli lankavaihto. Muutama pieni kerä ja iltapuhdekasa tarttui mukaan.

Itse pääsin eroon useammasta kerästä, joten lankamäärä on meillä kenties jopa vähentynyt.

Korialla aloitin neulomaan lapasta koska nyt on lapaskuu. Pitäisi tuonnekin mennä esittely kirjoittamaan ennen kuin koko kuukausi on ohi. Lapaskuulle olen asettanut taas ison tavoitteen eli kahdet lapaset. Saa nähdä onnistuuko - yhdet nyt ainakin pitäisi ehtiä tehdä.

Wellamo-opiston huovutuskurssille ilmoittauduin koska lehdessä oli mainos, että kyseisellä kurssilla on vielä tilaa. Ihan peruskurssista on kyse eli tuskin siellä kovin paljon uutta tulee, mutta tämä on eri kunnan kurssi kuin ne millä olen aina käynyt, joten opettaja on ainakin uusi. Vaajakosken kansalaisopistolla on puolestaan näyttely, johon lähti minunkin konekirjontatöitä näytille. Vai oliko se näyttely vasta marraskuun puolessa välissä? No, joskus näillä main kuitenkin.

Sain tunnustuksen Risulinnulta. Kiitos kiitos paljon <3

bloggerawardforamazingfriendship.jpg picture by pupupossu

iloveyourblog.jpg picture by pupupossu

Lumikki taas haastoi minut paljastamaan viisi omituista tapaa. Vaan eihän minulla ole omituisia tapoja. Mutta yritetään.

Paljastan viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikoihin haasteesta ja tästä merkinnästä.

  1. Silloin kun meillä oli vielä kirjahylly, olivat kirjat siinä järjestetty värien mukaan. (Sittemmin myytiin melkein kaikki kirjat ja päätettiin, että säilytetään omiamme kirjastossa.)
  2. Värijärjestys pätee edelleen vaatekaapissa mekkojen ja puseroiden kohdalla.
  3. Kitken rönsyleinikit haarukalla. (Koska ne lähtevät näin parhaiten.)
  4. En käy ikinä McDonaldsissa. (Onko tämä edes tapa?)
  5. Lähden bussille aina liian myöhässä ja saan juosta pysäkille veren maku suussa. (Ei omituinen tapa, mutta hyvin hyvin huono tapa.)

Olipas näitä vaikea keksiä. Joku muu (mies) voisi luetella varmaan kymmeniä, mutta omasta mielestä kaikki omat tavat ovat aivan normaaleja. Ainakin minun tavat minun mielestä.

Ja jos joku jaksoi lukea tänne asti niin vielä olisi esitellä yksi valmistunut neule.

Ohuet villahousut

Lanka: Teetee Kamena. 100% villa. Kulutus noin 60 g.

Puikot no 3.

Ohje: Suunniteltu neulottaessa.

Housut aloitettu vyötäröltä. Silmukoita 114. Yläosassa kerroksia edessä 95, takana tehty lyhennettyjä kerroksia, joten siellä kerroksia 14 enemmän. Haaraan tehty pieni kiila. Lahkeissa silmukoita 56 ja kerroksia 77. Lahkeensuissa muutama kerros ainaoikeaa. Vyötärölle on tarkoitus laittaa kuminauha, mutta ei ole vielä ehtinyt/muistanut. Hyvin pysyy jalassa silti.

Näistä tuli aika sopivan kokoiset, mutta kuten villa yleensä niin nämäkin ovat jo jonkin verran löystyneet muutaman käyttökerran jäljiltä. Eli ihan hyvä se kuminauha olisi sinne vyötärölle laittaa. Halusin vähän ohuemmat villikset kun nuo hahtuvasta neulotut ovat kuitenkin aika pönäkät.

Neuloin villahousuja kamalassa kiireessä viime viikolla ja jälki on myös sen näköistä. Koska halusin housut valmiiksi Toivon synttärikuvaan ja aloitin aivan liian myöhään - siksi kiire ja siksi kuminauha jäi laittamatta heti. Olin jo suunnitellut, että jos en ehdi niin jätän langanpätkät päättelemättä, ei ne siinä kuvassa näy, mutta päättelyt sentään ehdin tehdä. Nämä on tosi kivat.