Tänään neljän aikoihin iltapäivällä ne meille haettiin. Jännitti. Matkaevääksi saatiin pullollinen vastalypsettyä maitoa. Me annoimme maksuksi kaksi pakettia kahvia. Autossa ne oli koko matkan hiljaa. Kotona ne vietti suurimman osan illasta sängyn alla tai vaatekaapin alla. Paitsi jos sattui sellainen hetki, että Tyyne oli hiljaa pari minuuttia. Sitten lähti toinen vähän liikkeelle, mutta kipitti kiireesti takaisin kun Tyyne avasi suunsa tai liikkui. Kovin ovat arkoja nämä kaksi mustaa. Vielä. Ilahduttivat meitä silti käymällä syömässä ja hiekalla pissillä. Nyt kun lapset ovat nukkumassa ne laittoivat leikiksi. Rappukäytävän ikkunan kihvelit helisevät ja lankakerä sai kyytiä. Voi veljet. 

Sukupuolitarkistus on tehty vain toiselle ja tytöksi todettu. Toisella nyt ei ole mitään väliä, kun Toivo oli päättänyt, että kissan nimi on Esko. Ja Esko se on. Oli sitten tyttö tai poika. Varmalle tytölle annettiin nimi entisen omistajan mukaan eli Aune tuli. Tyttökissoissa on sitten komea a-suora ja pojillakin tai ainakin poikanimillä e-suora. Noiden kanssa menee niin sekaisin ja varmaan kymmeniä kertoja päivässä, mutta mitä väliä. Almaakin kutsun nykyään enemmän Tyyneksi kuin Almaksi. Tässä ne ovat - Esko ja Aune.