Oltiin sisällä aika vähän. Laskut piti maksaa ja netissä vähän muutenkin hengata. Ja ruoka tehdä. Mutta muuten aika paljon ulkona tänään. Uimarannalla ja omassa pihassa. Saisiko tätä lisää?

Ensimmäinen ruusu on auennut. Ja pionit kukkii. Mutta parasta on se, kun noin seitsemän (ehkä jopa kahdeksan) vuotta sitten istutettuihin kahteen köynnöshortensiaan on tullut ensimmäinen kukka. Kokonainen yksi. Ei se iso ole, mutta hyvä alku. Ensi kesänä ehkä jo toinenkin kukkii.

Pari vuotta sitten kaadetun koivun kanto oli poiskaivamislistalla. Josta se vaihtui jäämislistalle. Keväällä kaivoin kannon ympäriltä nurmikot pois. Kesällä kaivoin hiukan lisää ja toin tilalle kompostimultaa.

Siirsin viereen jalosyreenin, joka jäi piiloon rakenteilla olevan leikkimökin taakse. Köynnöskaupasta ostin kiinanlaikkuköynnöksen, jonka ympärille laitoin verkon. Ainakin meidän omat sekä naapurin kissat tykkäsivät edellisestä laikkuköynnöksestä niin paljon, että söivät ja nukkuivat sen piloille. Köynnöksen kasvaessa sen ympärille on tarkoitus tehdä raudoitusverkosta  korkeampi ja jykevämpi tuki. Kenties ensi kesänä kun sitä raudoitusverkkoa pitää muutenkin ostaa.

Toiselle puolelle siirsin tulevan uuden pihatien alta pois huonossa savimaassa kituneen kääpiömantelin. Josko se nyt alkaisi voimaan paremmin.

Kannon päälle istutin kivikkokasvin kivien sisälle yhteistyössä lapsien kanssa.

Kannon kastelin piimä-vesi-sammalsilppuseoksella (ja kastelen vielä muutaman kerran tänä kesänä) ja istutin vielä aivan kannon kylkeen ketunleipää. Yksi sammaleinen sopiva kivi siihen jo löytyikin. Tästä tulee vielä ihan hieno.