Perjantaina oli vihdoin se pitkään odotettu päivä kun Tyyne täytti neljä vuotta. Kolmevuotisuhma jatkui ja jatkui ja jatkui, kunnes vaihtui nelivuotistahtomiseksi. Eli ei taida olla kyseessä mitään ikään liittyvää tahtomista, vaan sitä oikeaa luonnetta. Eikä se haittaa - tyttö on ihana, hymyilevä ja rakas. Voisi se vähän paremmin syödä oikeita ruokia, ei pelkästään herkkuja. Ja laittaa turvavyön kun kerran osaa. Toisaalta hoitaa kaikki vessakäynnit itse (no vähän täytyy käsien pesusta ja vessan vetämisestä muistutella), nukkuu vielä päiväunet aina kun pyydän, päästää kissoja ulos ja sisään ja ruokkii niitä ilman erillisiä pyyntöjä. Ja nykyään jopa siivoaa lelut ja leikit pois useimmiten itse. Ainakin viimeistään silloin kun muistutan viikkorahasta ja siihen liittyvistä velvollisuuksista. Niitä on tytöllä omien leikkien siivoaminen ja yöpuvun viikkaaminen. Tyyne saa viikkorahaa 20 senttiä.

Neljävuotiaana oleminen tarkoittaa käytännössä kotona ollessa vain sitä, että entisen 'vielä on syötävä kolme lusikallista' vaihtuu neljään lusikkaan. Toisaalta Tyyne - vaikka huono onkin oikeaa ruokaa syömään - saattaa omatoimisesti syödä jopa kymmenen lusikallista kolmen sijaan. Toinen ikävä asia on se, että meilläpäin on nyt maksettava bussissa neljävuotiaan maksu, kun kolmevuotias pääsi vielä ilman maksuja. Odotamme innokkaasti ensi kesän luvattua suurta bussiliikennemuutosta, jos siellä vaikka nostettaisiin sitä ilmaisen lapsen ikärajaa.

Kotonahan Tyyne on päivät minun kanssa ja kovasti odottaa aina Toivon tulevan eskarista. Vielä ei päiväkerhoon päässyt, mutta kerran viikossa käy liikuntakerhossa ja eiköhän me taas perhekerhokäynnitkin aloiteta, että olisi vähän muutakin ohjelmaa viikolle. Hyvin tyttö tuntuu omienkin leikkien kanssa viihtyvän. Yritetään käydä Lahdessa kerran viikossa, että totuttaisiin siihen kun kaikenmaailman mummelit kyselevät nimeä ja ihmettelevät kiharoita tai Tyynen lauluja. Tuikituntemattomille mammoille Tyyne ei halua nimeään kertoa, eikä paljon jutella muutakaan, mutta kaupoissa ollaan opeteltu sanomaan kiitos ja hei. Se sujuu jo melko hyvin - ainakin silloin kun sen muistaa.

11906349246_8ab6ddfce9.jpg

Neljävuotisjuhlat juhlittiin eilen. Tyyne ilmoitti haluavansa lahjaksi vain Legoja. Me ostettiin Brion junanrata ja kyllähän sekin kiva oli. Legojakin onneksi tuli. Ne on kaikki jo kasattu ja kovasti leikitty. Mieleisin lahja taisi kuitenkin olla Lentsikat -elokuvan lentsikka, koska sellaisesta oli kirjoitettu jo joulupukillekin ensi joulua varten. 'Voi ei mitä mä nyt teen. Joulupukki luulee, ettei mulla ole vielä lentsikkaa. Se kirje on haettava takaisin, ettei joulupukki vihastu.' 'Ei kirjettä ole vielä lähetetty joulupukille. Se lähetetään vasta joulun lähellä ja siihen on vielä aikaa paljon. Viivataan yli se lentokone siitä kirjeestä. Miksi se joulupukki vihastuisi?' 'Valehtelusta.'

Juhliin neljävuotissankari toivoi tarjottavaksi prinsessakakkua, kakkutikkareita ja lihapullia. Kaikkea oli, vaikka prinsessakakku epäonnistui ihan perusteellisesti. Ulkonäkö vain, ei maku onneksi. Ensi kerralla en laita marsipaanilevyä vettymään kakun päälle edellisenä iltana ja teen kakun siihen samaan kuppiin kuin viimeksi. Kakkutikkareita tein ekaa kertaa ja aion kyllä tehdä toisenkin kerran, kun nyt olen kerran harjoitellut ja tiedän, miten ja milloin ne koristelut kannattaa laittaa, ettei tule kiire. Niidenkään ulkonäkö ei ollut ihan kymppi, mutta ei niin paha riman alitus kuin prinsessakakulla.

Juhlakoristeeksi tein vain viirinauhan vanhasta Anna-lehdestä ja hyllypaperista. Ohjelmana oli neljävuotiaan toiveen mukaan ongintaa, rannekorujen tekemistä ja pullonpyöritystä. Taikuria käytiin vaatimaan jossain vaiheessa juhlia, mutta koska siihen ei oltu varauduttu etukäteen, jäi taiat taikomatta. Onneksi kahdesta Legopaketista tuli taikurit ja niiden kanssa päästiin taikomaan jo ennen nukkumaan menoa.

Tyynen etukäteissuunnitelmiin kuului myös kuninkaaksi pukeutuminen. Tai prinsessaksi. Se tarkoitti lähinnä runsasta määrää koruja ja kruunua. Kruunu pysyi päässä iltapesulle menoon saakka ja se puettiin myös heti aamulla jälleen kiharoiden päälle.

Pistän tähän vielä kakkutikkareiden ohjeen, kun sitä kyseltiin. Ohje on oma versio kahden eri lehden ohjeesta ja ainakin omassa suussa maistui ihan hyvältä. Tällä ohjeella tuli 25 tikkaria, mutta oli aika reilun kokoiset pallot.

Kakkutikkarit

  • 2 dl sokeria
  • 4 munaa
  • 2 dl vehnäjauhoja
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 200 g appelsiinituorejuustoa (tai jotain muuta, oman maun mukaan)
  • 3 rkl tomusokeria
  • 200 g maitosuklaata
  • koristeita, nonparelleja, kookoshiutaleita
  • grillitikkuja

Vatkaa sokerit ja munat vaahdoksi. Sekoita leivinjauhe ja venhäjauhot eri kulhossa ja lisää ne vaahtoon siivilän läpi kevyesti sekoittaen. Levitä taikina uunipannulle leivinpaperin päälle levyksi. Paista 225 asteessa noin 5 minuuttia. Kumoa levy sokeroidulle voipaperille, irrota paistopaperi ja anna jäähtyä. Murenna pohja kulhoon ja sekoita käsin mukaan tuorejuusto ja tomusokeri. Pyörittele taikina pieniksi palloiksi ja laita jääkaappiin vähintään tunniksi. Voit tehdä pallot valmiiksi edellisenä iltana. Leikkaa grillitikuista terävä pää pois ja leikkaa tikkut kahteen osaan. Sulata suklaa vesihauteessa. Kasta tikkujen toinen pää suklaaseen ja työnnä suklaapäät kakkupalloihin. Kasta tikkarit kevyesti suklaaseen ja levitä silikonisella pullasudilla loput suklaat pallon päälle. Pyörittele palloa koristeissa tai ripottele koristeet suklaan päälle. Anna jähmettyä jääkaapissa noin tunnin ajan ennen tarjoilua. Tikkarit voi laittaa jääkaappiin kyljelleen lautaselle, joka on vuorattu koristeilla, näin tikkarit eivät tartu lautaseen, kun suklaa jähmettyy. Pistele tikkarit pystyyn esim. sokerilla täytettyyn kulhoon. Tarjoa koristelupäivänä, etteivät ehdi vettymään.

11905602695_71f9de1864.jpg

11905602685_6fe4995ea7.jpg

11906351486_40dce1878f.jpg

11906350696_d97ca1192e.jpg

11906350116_042475d4a0.jpg

Tyyne toivoi itselleen kaksia juhlia, koska Toivollakin oli. Ja olihan Tyynelläkin, mutta samana päivänä. Ensin kävivät Tyynen kaverit, joiden kutsumisesta on puhuttu varmaan jo puoli vuotta. Heti perään tulivat sukulaiset ja kummit. Niihin toisiin juhliin Tyyne olisi halunnut ensin kutsua vain yhden serkkunsa. Pienen keskustelun jälkeen olisi sukulaisjuhliin saanut serkun lisäksi tulla toinen kummi ja eno myös, mutta ei muita. Ja taas keskusteltiin. Sitten tuli hyväksyntä myös sedän mukana ololle ja ehkä toisellekin serkulle. Lopulta laitoin kutsut ja ilmoitin tytölle keitä on tulossa. Ja ihan iloinenhan tuo oli kaikista vieraista. 'Äiti, mä en pelännyt yhtään ketään.' 'Ketä ois pitänyt pelätä?' 'No kaikkia.'

Parasta juhlissa oli Tyynen mielestä pullonpyöritys. Se oli jopa niin kivaa, että aikuistenkin antamat lahjat avattiin pulloa pyörittämällä. Eilisistä kaksista juhlista väsynyt neljävuotias oli melkoisen ärhäkkäällä tuulella koko aamupäivän. Siksi neljävuotias nukkui pitkät ja hyvät päiväunet. Sen jälkeen neljävuotias oli hyväntuulinen ja leikit jatkuivat uusilla leluilla. ' Tämä agentti ei pysty lentämään jos sillä ei ole siipiä. Nyt on siivet aktivoitu. Agentti lentooooooon.'

11905601765_cf184e5657.jpg

11906350686_c6af4a62e0.jpg

11906350126_80e14d93a6.jpg