Isä nukkui ikiuneen viime yönä kahden aikaan. Rauhallisesti. Minä heräsin juuri tuohon aikaan kummalliseen tunteeseen. En pissahätään enkä kissan rapsutukseen. Veli oli nähnyt enkelin. Isä kai kävi meidät hyvästelemässä. Minä kävin aamulla äidin kanssa katsomassa vielä viimeisen kerran isää. Sen jälkeen järjesteliin siunaus- ja muistotilaisuuden asioita. Äiti on onneksi reipas ja tuntuu jaksavan. Minulla on kovin väsynyt ja voimaton olo. En ollut tänään töissä. Enkä ehkä jaksa mennä huomennakaan. Aamulla katson miltä tuntuu.

Kovin paljon vaihtelee nämä uutiset meidän perheessä. Isosta ilosta isoon suruun. Onneksi on se iso ilo, joka auttaa varmasti jaksamaan paremmin tämän surun keskellä.