Nyt on sitten varmasti kaikki viidentonnin arpajaisiin osallistuneet saaneet palkintonsa, joten laitan kuvan lahjuksista.

Palkinnoiksi lähti virkattuja kukkia ja yksi neliö, huovutettu laukku ja heijastinsydämet, eteisen tapetinjäännöksillä koristeltuja tulitikkuaskeja, lankaa ja Suffeleita. Niitä Suffeleita ostin aika reilusti, enkä kaikkia laittanut paketteihin, mutta mies piilotti ne jonnekin tosi kauas mun luota :(  Joka päivä niitä kyselen, mutta me ollaan kuulemma vielä tämä kuukausi karkkilakossa. No, tämä kuukausi on onneksi lyhyt, mutta tänään mies otti puheeksi jonkun tuttunsa joka oli joskus vuoden karkkilakossa. Toivottavasti mies ei saa nyt päähänsä, että mekin voitaisiin kokeilla vuotta. Siihen minä en aio osallistua.

IMG_2893.jpg

Mulla ja miehellä oli eilen iso urakka kun kierreltiin koko päivä keittiöliikkeissä tarjouksia pyytämässä. Neljässä käytiin. Ja tämän keittiöliikekierroksen jälkeen mentiin illaksi vielä Saaran 16-vuotissynttäreille. Kutsu tuli vasta myöhään perjantaina, joten lahjan hankkiminen jäi lauantaiksi ja me onnettomat tehtiin se vasta kun keittiöliikkeet oli kierretty. Kaikki kivat pikkuputiikit oli jo kiinni silloin eikä meinannut oikein mielikuvitus antaa mitään vinkkiä lahjasta. Ostettiin kaksi juustohöylää, heijastin, suklaata ja pieni nalle. Tuntui ensin ihan tyhmältä, mutta Saara taisi olla tyytyväinen.

Rankan päivän jälkeen oli olo aika väsynyt. Ja keittiömallit ja tarjoukset vilisi ajatuksissa. Melkein tulee stressi sen keittiön kanssa. Mutta vain melkein. Väsytti niin paljon, että uni tuli pahasti kesken Pallosalaman katsomisen. Jäi loppu näkemättä. Tietysti.

Nilkka kesti hengissä tuon keittiökierroksen, mutta olin liikkeellä kyynärsauvojen kanssa. Mulla on muutenkin koko ajan yksi sauva käytössä. Ei ole oikein toipuminen lähtenyt hyvin. Nilkkaa särkee, se on punainen ja turvoksissa. Soitan ensi viikolla Reumalle ja kysyn, että mitä nyt teen, kun en oikein tiedä olenko liikkunut liian vähän vai liikaa. Kai ne sen osaa sen kertoa.

Tänään kävi miehen veli tyttäriensä kanssa pikavisiitillä. Olin tuonut kotipaikalta Jutalle vuoden 1979 Hevoshullu-lehden ja vanhan muovihevosen. Jutta oli mielissään niistä ja minä siitä kun ne eivät enää loju vintin lattialla :O) Iltapäivän ohjelmaan kuului lisää sukulaisten tapaamista. Kyyditettiin Ritva-täti Raija-tädin luota mun vanhemmille kylään. Kiva oli nähdä pitkästä aikaa Ritvaa edes lyhyen aikaa.

Käsitöiden osalta on tapahtunu jonkinlaista etenemistä ja valmistumista. Perjantaina aloitin liivin virkkauksen, lauantaina en ehtinyt enkä jaksanut tehdä yhtään, mutta tänään sitten sain pienen hippiliivin valmiiksi.

Meillä on miehen kanssa näiden kuvien ottamisessa .... no, ehkä hiukan ongelmia. Pitäisi olla oikeasta kulmasta, värit pitää erottua hyvin, maha ei saa näkyä eikä varsinkaan takapuoli, taustalla ei saa näkyä mitään tyhmää. No, jäteastiaan menossa olevat pussithan eivät ole mitenkään tyhmää :O) Tässä kuitenkin näkyy melko hyvin liivin malli ja koko.

IMG_3019.jpg

Lanka on Niemiproductin puna-vihreä-kirjava villalanka, virkkuukouukku no 4. Lankaa kului 120 g. Malli vähän muunneltu omasta vanhasta hippiliivistä, jonka malli omasta päästä. Liivin korkeus on 39 cm ja vartalon ympärys 86 cm. Liivi on tehty paloista ja siitä saa helposti isomman lisäämällä kukkia pituuteen ja leveyteen. Nappi on myös virkattu ja täytetty langanpätkillä.

Liivin langan ostin vuoden 2004 käsityömessuilta ja raaskin ostaa sitä vain 160 g vyyhdin, koska se oli mun mielestä aika arvokasta ja halusin ostaa messuilta muutakin. Ongelmaksi tuli sitten se, etten tiennyt mitä tästä langasta tekisin. En halunnut lapasia tai pipoa tai sukkia - no sukkia mä nyt en oikein osaa tehdäkään. Halusin siis jotain sellaista mitä voi pitää sisällä koska lanka oli mun mielestä kaunista ja ihanaa ja halusin katsella sitä muulloinkin kuin vain ulkoillessa. Ja koska lankaa oli vähän ei voinut tehdä puseroa eikä hartiahuivia. Pari vuotta tässä siis on katseltu lankaa vain lankakorissa :)

Huivia olen langasta muutaman kerran jo aloittanutkin, mutta kummallakin kerralla olen tullut siihen tulokseen, että lanka ei riitä ja huivit on purettu.

Pari viikkoa sitten neuloin langasta taskun jonka ompelin viime viikolla pellavahameeseen. Aluksi oli tarkoitus tehdä pari taskua, mutta sitten lankaa olisi jäänyt jäljelle hölmön pieni määrä ja päädyin vain yhteen taskuun.

Onneksi keksin tuon liivin. Mulla on mustasta puuvillalangasta tehty melkein samanlainen liivi jotakuinkin 14 vuoden  takaa. Siitä tämä idea. Enkä ollut ollenkaan varma, että riittääkö lanka tähänkään. Toisen etukappaleen valmistuttua punnitsin sen ja jäljellä olevan langan ja totesin, että lanka ehkä riittää ehkä ei. Sen takia tämä tuli tehtyä varsin nopeasti, koska oli kiire nähdä, että saanko valmiiksi vai joudunko taas purkamaan. Purkamisen jälkeen olisi taas ollut yksi lisäharmi kun lankakerä olisi ollut monessa pienessä pätkässä, koska nuo kuviot tehtiin yksi kerrallaan. Lanka riitti ja sitä jopa jäi noin kahden metrin pätkä :D Melkoista jännitystä piti yllä tämän tekeminen. Lopputulokseen olen tyytyväinen.

IMG_3049.jpg