Aika heikoilla ovat olleet nämä päivitykset viime aikoina. Kuten yleensäkin koneella istuminen. Ei aukea kone joka päivä, eikä edes joka toinen. Käsitöiden tekeminen on nyt ollut myös kovin vähäistä. Aika menee pihalla. Toinen syy on se, että  nyt kesken olevat eivät innosta. Enkä uutta aloita ennen kuin edelliset valmistuvat.

Kesken ei ole moni. Villainen neuletakki itselle. Ruskeanharmaata ribbineulosta - blääh. Villahousut Toivolle. Kolmannet putkeen, kyllästyttää jo. Joululahjojen urakointi. Nämä saavat olla kesken, vaikka uutta aloittaisinkin. Kuten myös ikuisuusprojektini tehdä virkkaamalla palapeitto. Ei siis monta kesken. Mutta ei valmistu millään. Ehkä silläkin on osuutta asiaan, etten ole yli viikkoon koskenutkaan puikkoihin.

Viime päivät ovat todellakin menneet pihapuuhien parissa. Niistä varmaan enemmän ja useita päivityksiä luvassa. Muuta ihmeellistä tässä ei olekaan juuri tapahtunut. Nimipäivälahjaksi sain viimeisen puuttuvan osan Muumimukisarjaan, joka on nyt melkein täydellinen. Niitä vanhoja pienikuviollisia puuttuu, mutta niiden takia en ainakaan myönnä olevani pakkomielteinen. Olen näihin aivan tyytyväinen. Huomenna pääsevät tositoimiin Toivonpäiväkahvikekkereillä.

Ja se viimeinen puuttuva muki oli tuo uusi Nipsu. Sitä olen yrittänyt boikotoida tähän asti, koska se aiheutti minulle niin kovan stressin tulemisellaan viime syksynä ;) Ja joo. Tässä välissä kävin vilkaisemassa Arabian sivuilla onko siellä tulossa taas jotain järkyttäviä muutoksia. Ei ole.

Pihalla touhuilun ja leipomisen lisäksi tässä ei ihmeitä ole tapahtunut. Tai no jotain pientä. Toivo ei enää huuda naama punaisena kun kynsiä leikataan. Toivo ei enää pelkää suihkua. Toivo oppi sanomaan koukku. Toivo osaa mennä potalle kun on pissahätä ja osaa tulla kertomaan siitä. Silloin kun muistaa tai haluaa tai ehtii. Eikä sitä todellakaan tapahdu joka kerta. Ei vielä edes joka päivä. Mutta yllättäen välillä myös kesken kiinnostavankin leikin.