Parina sadepäivänä olen vähän ommellut. Huomaa hyvin, että on ollut vähäsateinen kesä, sillä viimeksi olen ompelukoneen ääressä istunut toukokuussa. Jäi sitten kesämekot tekemättä. Sitten ensi kesänä.

Vaippoja ompelin kuusi kappaletta lisää. Kaikki ovat taskuvaippoja - ulkopuoli PUL ja sisäpuoli kuivaliinaneulosta. Muut kankaat Myllymuksuilta, yksiväriset keltainen ja vihreä Lahden Eurokankaasta. Eurokankaan PULit on ostettu pari vuotta sitten, sen koommin siellä ei ole PUL-kangasta ollut. Kysellyt olen muutaman kerran, mutta vastaus oli, että ei ole menekkiä. Aika vaikealta tuntuu tuota vastausta uskoa. Silloinkin ne kolme rumaa PULkangaspakkaa loppuivat alta aikayksikön. Tämän vuoden puolella en ole kangasta enää kysellyt, sillä saahan sitä muualtakin.

Vaippojen kaavan olen saanut Liljankukalta. Kaikissa tarrakiinnitys.

Toivolla kuluu nykyään huomattavasti vähemmän vaippoja päivässä kuin aikaisemmin. Joskus on ihan tuskaa saada pesukone täyteen, varsinkin kun meillä on 7 kg kone. Vaipat ovat usein pesemättä pidempään kuin se kolmen päivän suositus. Mutta hyvähän se on, että kuivaksi opettelu on alkanut mukavasti. Vaippoja tein silti lisää, sillä juuri noita taskuvaippoja ollaan eniten käytetty ja ne loppuvat kyllä aina kesken. Nyt luulisi riittävän.

Vaippojen perään valmistui vihdoinkin kässäkassi. Eihän tämä ole ollut suunnitteilla kuin useita vuosia. Oikeastaan olin tämän tehnyt melkein valmiiksi jo toukokuussa. Ainoastaan hihnojen ja nappien kiinnitys oli jäänyt. Koska minulla on oma ompeluhuone talon alakerrassa, oli kassi jäänyt sinne pöydälle lojumaan unohduksiin koko kesäksi. Ihan yllätyin kun menin noita vaippoja tekemään ja huomasin kuinka vähän sitä oli kesken. Mutta nyt se on valmis ja olen siitä iloinen. Enää ei tarvitse lainata Toivon kerhokassia neuletapaamisiin.

Kassin kaava on Suuri Käsityö lehdestä 4/2007. Se on ommeltu eri kankaiden jämistä. Tykkään kovasti tuosta mallista ja melkein tekisi mieli ommella toinen sametista ihan käsilaukuksi.

Korsiteeksi kassiin laitoin käsityömessuilta ostetun keraamisen kissanapin, pienen avaimen ja Punaselta arpajaisvoittona saadun pienen neulotun sukan. Vaikken varsinaisesti ole mikään sukankutoja niin kyllä keskeneräisiä sukkiakin joskus tässä kassissa kulkee. Tosin tänä vuonna on ollut sellainen tunne, että en ole enää mikään neuloja kun niin vähän on mitään valmistunut. Jospa se nyt syksyä kohden alkaisi kohentua tuo valmistuneiden neuleiden tilanne.